 |
| Jouluinen kolmikko - Eran, Iros ja Jallu <3 |
maanantai 26. joulukuuta 2011
Jouluista iloittelua!
Joulua on vietetty rauhallisissa merkeissä ihania jouluruokia syödessä ja läheisten luona vieraillessa. Meidän lämpöohjukselle tämä tällainen "hiljaiselo" ei ole ollut kaikkein helpointa, kun koko ajan pitäisi olla jotain tekemistä. Onneksi Eran pääsikin jouluaattona juoksemaan siskoni saksanseisojien kanssa metsään ja meno oli sen mukaista. Ohessa kuvasikermää jouluaaton juoksuista - ai, että koirilla oli ihanaa! <3
torstai 22. joulukuuta 2011
tiistai 20. joulukuuta 2011
Joulua odotellessa!
Voisipa sanoa, että on lunta tulvillaan raikas talvisää vaan ei kyllä ole! Vesisadetta, kuraa, räntää, loskaa. Sitä on riittänyt, voi kiesus! No, onpahan ollut hyvät kelit siinä mielessä, että tottista on pystynyt tekemään hyvin kun ei pauku pakkanen -30 asteessa! Olisi se kuitenkin kiva saada vähän lunta maahan pieni rapsakka pakkanen, niin ei olisi niin kuraista - lisäisi kummasti myös joulun tuntua! :)
Meidän "pentu" täytti 8.12.2011 seitsemän kuukautta - isot onnittelut nuorukaiselle! :D Varsinainen honkkelo se on vielä, mutta nyt on alkanut selvästi saamaan massaa. Näyttää kohta jo ihan koiralle ;) Punnitsin tuossa eilispäivänä ja painoa oli nyt 25 kg:aa. Ei kyllä saa velipoika Jäpää kiinni todennäköisesti koskaan - Jäpän kun painaa 30,5 kg viimeisen tiedon mukaan! :D Tsemppiä vaan Minnalle ja terveisiä jos tätä luet! :)
Mitäpä ollaan touhuttu? Jälkeä ei ole vähään aikaan päästy ottamaan kun lunta oli välillä, mutta nyt taas ei. Ehkä tällä viikolla vielä ehdin käymään... Hyvälle mallille jälki mielestäni jäi ja siitä on hyvä sitten taas jatkaa sään salliessa :)
Tottista ollaan treenattu ahkerasti - nyt ohjattujen vuorojen loputtua maanantai-illalta ollaan käyty treenikaverini Heidin kanssa tottistelemassa kahdestaan maanantaisin. Saatiin kentän valoihin avain, niin on mukavampi treenata kun näkee jotain! :D Pientä takapakkia tuli noutokapulan kanssa kun Eran vauhtinoutoa tehdessään tipautti kapulan vauhdissa suustaan ja todennäköisesti löi siihen jalkansa... Huuto ainakin oli sen mukainen, että sattui, mutta vauhtia riitti hetken päästä ihan normaaliin tapaan eikä jalka onneksi oireillut mitenkään. Selvisin siis jälleen säikähdyksellä! :) Seuraavana treenikertana koira kierti taakseni juuri kun heijasin kapulaan vauhtia ja arvatahan saattaa, että osuin kapulalla koiraa kuonoon - auts! No, tekevälle sattuu ja kyllä suututti! :( Sen jälkeen Eran on alkanut haukkua kapulalle ja peruuttelee sen luota pois - ei myöskään ottanut suuhunsa. Onneksi saatiin eilen Sannalta kentällä apuja kuinka alkaa homma ns. alusta. Hetsataan koiraa kunnolla, jotta se kiinnostuu kapulaan - jos irrotaa, lisää hetsausta ja lavoille törkkimistä, että pyrkii kunnon otteeseen. Kun puree kunnolla kapulaan otetaan rauhoittumista ja vahvistellaan purua. Eilen Eran ei suostuut millään istumaan purressaan kapulaa, joten harjoitellaan sitä vielä patukalla. Vahvistetaan koiran intoa kapulaan ja otetaan istumista kun alkaa olla "luonteva" kapulan kanssa. Sannalle tuhannet kiitokset näistä vinkeistä - meinasin jo lyödä päätä seinään kun en tiennyt miten edetä asian kanssa! :) Ohessa muutama kuva joulukuun alun tottiksista (kuvien laatu on sanonko mistä kotoisin, mutta onneksi asia tulee korjaantumaan kun sain syntymä- ja joululahjaksi järjestelmäkameran - kiitos Harri! <3)
Tottiksista vielä sen verran, että liikkeitä kuten istuminen, maahanmeno ja pysähtyminen, on edelleen vahvisteltu ja koetettu saada innostusta sekä nopeutta mukaan. Liikeestä istuminen on Eranille tosi vaikeaa ja sitä täytyy hinkata lisää. Täytyy saada käskyt niin lihasmuistiin koiralle, että se joka tilanteessa tietää mitä täytyy tehdä. Eiköhän se joku päivä onnistu :D
Tämän vuoden viimeiset hakutreenit pidettiin viime sunnuntaina. Meidän hakuporukka pitää parin viikon joululoman ja ensi vuoden puolella taas jatketaan - toivottavasti sää sallii! :) Sunnuntain treeni meni hyvin, otettiin Eranille 5 ukkoa. Pariin viikkoon ei päästy treeneihin, mutta otettiin ensimmäinen ukko silti ilman apuja. Hyvin ja nopeasti löytyi! Ukot palkkasi Eranin heittämällä hihnassa olevan patukan koiran yli, sitten taisteluleikki ja tuominen keskilinjalle. Toinen ja kolmas ukko eivät löytyneet ihan kerrasta, mutta Eran jatkoi etsimistä hyvin. Vähän jouduttiin menemään lähemmäs ja oli meillä piilon merkkikin vähän hassusti niin lähetin koiraa väärästä kohtaa :D No, mutta loppujen lopuksi treeni meni hyvin. Eran nauttii hausta täysin rinnoin, mutta onneksi oheistoiminta on loppunut eikä keksi enää alkaa kirmailemaan mihin sattuu kesken treenin :D Haukkua otettiin vielä lopuksi keskilinjalla ja hyvin se alkaa irrota. Ollan treenattu sitä ruoan kanssa ja hyvin haukkui ukoillekin :D Täytyy ottaa haukkuminen maassa ollessa - kuten tiedetään, jätkällä on aika paljon tota pokkaa ja röyhkeyttä, joten ei opi tulemaan silmille :)
Itsenäisyyspäivänä käytiin metsälenkillä ja tässä kuvia sieltä....
Tokihan sitä rakkaalla lapsella pitää olla myös oma joulukalenteri (ei tarvinnut itselle ostaa!) ja siitä on ihmetystä riittänyt kummasti. Nyt huomaa jo kun sanoo Eranille, että "Otetaanko kalenteri?" niin jätkä kipittää keittiöön missä kalenteri on :D Ohessa pari kuvaa kalenterin ensimmäisen luukun avaamisesta.... :)
Käytiin myös Emmin kanssa juoksuttamassa Erania, Heviä sekä Torstia koirapuistossa. Paikalle sattui pentukerhostakin tuttu Nilla ja ai, että koiruuksilla oli kivaa touhuta yhdessä! <3 Seuraavassa kuvasikermää koirapuistoilusta (kuvaaja ei aina ihan pysy mukana kuten ei kamerakaan!)....
Joulu tulla jollottaa, joten sitä odotellessa, että pääsee ihanien ruokapatojen ääreen! :D Huomenna koirapuistoon Emmin kanssa sekä häiriötreeneihin klo 13.00. Pitäisi ehtiä joulusiivouskin tehdä sekä torstai- ja perjantai-illat olla töissä... Oikein hyvää joulua kaikille! <3
Meidän "pentu" täytti 8.12.2011 seitsemän kuukautta - isot onnittelut nuorukaiselle! :D Varsinainen honkkelo se on vielä, mutta nyt on alkanut selvästi saamaan massaa. Näyttää kohta jo ihan koiralle ;) Punnitsin tuossa eilispäivänä ja painoa oli nyt 25 kg:aa. Ei kyllä saa velipoika Jäpää kiinni todennäköisesti koskaan - Jäpän kun painaa 30,5 kg viimeisen tiedon mukaan! :D Tsemppiä vaan Minnalle ja terveisiä jos tätä luet! :)
 |
| Eran 7-kuukautta! <3 |
Mitäpä ollaan touhuttu? Jälkeä ei ole vähään aikaan päästy ottamaan kun lunta oli välillä, mutta nyt taas ei. Ehkä tällä viikolla vielä ehdin käymään... Hyvälle mallille jälki mielestäni jäi ja siitä on hyvä sitten taas jatkaa sään salliessa :)
Tottista ollaan treenattu ahkerasti - nyt ohjattujen vuorojen loputtua maanantai-illalta ollaan käyty treenikaverini Heidin kanssa tottistelemassa kahdestaan maanantaisin. Saatiin kentän valoihin avain, niin on mukavampi treenata kun näkee jotain! :D Pientä takapakkia tuli noutokapulan kanssa kun Eran vauhtinoutoa tehdessään tipautti kapulan vauhdissa suustaan ja todennäköisesti löi siihen jalkansa... Huuto ainakin oli sen mukainen, että sattui, mutta vauhtia riitti hetken päästä ihan normaaliin tapaan eikä jalka onneksi oireillut mitenkään. Selvisin siis jälleen säikähdyksellä! :) Seuraavana treenikertana koira kierti taakseni juuri kun heijasin kapulaan vauhtia ja arvatahan saattaa, että osuin kapulalla koiraa kuonoon - auts! No, tekevälle sattuu ja kyllä suututti! :( Sen jälkeen Eran on alkanut haukkua kapulalle ja peruuttelee sen luota pois - ei myöskään ottanut suuhunsa. Onneksi saatiin eilen Sannalta kentällä apuja kuinka alkaa homma ns. alusta. Hetsataan koiraa kunnolla, jotta se kiinnostuu kapulaan - jos irrotaa, lisää hetsausta ja lavoille törkkimistä, että pyrkii kunnon otteeseen. Kun puree kunnolla kapulaan otetaan rauhoittumista ja vahvistellaan purua. Eilen Eran ei suostuut millään istumaan purressaan kapulaa, joten harjoitellaan sitä vielä patukalla. Vahvistetaan koiran intoa kapulaan ja otetaan istumista kun alkaa olla "luonteva" kapulan kanssa. Sannalle tuhannet kiitokset näistä vinkeistä - meinasin jo lyödä päätä seinään kun en tiennyt miten edetä asian kanssa! :) Ohessa muutama kuva joulukuun alun tottiksista (kuvien laatu on sanonko mistä kotoisin, mutta onneksi asia tulee korjaantumaan kun sain syntymä- ja joululahjaksi järjestelmäkameran - kiitos Harri! <3)
 |
| "Siis mitään oo ikinä innoissani ollut!" - Eran |
 |
| Röyhkeyttä piisaa välillä liian kanssa ;) |
Tottiksista vielä sen verran, että liikkeitä kuten istuminen, maahanmeno ja pysähtyminen, on edelleen vahvisteltu ja koetettu saada innostusta sekä nopeutta mukaan. Liikeestä istuminen on Eranille tosi vaikeaa ja sitä täytyy hinkata lisää. Täytyy saada käskyt niin lihasmuistiin koiralle, että se joka tilanteessa tietää mitä täytyy tehdä. Eiköhän se joku päivä onnistu :D
Tämän vuoden viimeiset hakutreenit pidettiin viime sunnuntaina. Meidän hakuporukka pitää parin viikon joululoman ja ensi vuoden puolella taas jatketaan - toivottavasti sää sallii! :) Sunnuntain treeni meni hyvin, otettiin Eranille 5 ukkoa. Pariin viikkoon ei päästy treeneihin, mutta otettiin ensimmäinen ukko silti ilman apuja. Hyvin ja nopeasti löytyi! Ukot palkkasi Eranin heittämällä hihnassa olevan patukan koiran yli, sitten taisteluleikki ja tuominen keskilinjalle. Toinen ja kolmas ukko eivät löytyneet ihan kerrasta, mutta Eran jatkoi etsimistä hyvin. Vähän jouduttiin menemään lähemmäs ja oli meillä piilon merkkikin vähän hassusti niin lähetin koiraa väärästä kohtaa :D No, mutta loppujen lopuksi treeni meni hyvin. Eran nauttii hausta täysin rinnoin, mutta onneksi oheistoiminta on loppunut eikä keksi enää alkaa kirmailemaan mihin sattuu kesken treenin :D Haukkua otettiin vielä lopuksi keskilinjalla ja hyvin se alkaa irrota. Ollan treenattu sitä ruoan kanssa ja hyvin haukkui ukoillekin :D Täytyy ottaa haukkuminen maassa ollessa - kuten tiedetään, jätkällä on aika paljon tota pokkaa ja röyhkeyttä, joten ei opi tulemaan silmille :)
Itsenäisyyspäivänä käytiin metsälenkillä ja tässä kuvia sieltä....
 |
| Lihasmassaa tarvitaan :) |
 |
| Harri ja Eran <3 |
 |
| "Tulkaa jo sieltä!" - Eran |
Tokihan sitä rakkaalla lapsella pitää olla myös oma joulukalenteri (ei tarvinnut itselle ostaa!) ja siitä on ihmetystä riittänyt kummasti. Nyt huomaa jo kun sanoo Eranille, että "Otetaanko kalenteri?" niin jätkä kipittää keittiöön missä kalenteri on :D Ohessa pari kuvaa kalenterin ensimmäisen luukun avaamisesta.... :)
Käytiin myös Emmin kanssa juoksuttamassa Erania, Heviä sekä Torstia koirapuistossa. Paikalle sattui pentukerhostakin tuttu Nilla ja ai, että koiruuksilla oli kivaa touhuta yhdessä! <3 Seuraavassa kuvasikermää koirapuistoilusta (kuvaaja ei aina ihan pysy mukana kuten ei kamerakaan!)....
 |
| Neljän kopla: Hevi, Torsti (takana), Eran sekä Nilla |
 |
| Penskoilla riitti riemua toisistaan! |
 |
| Ja aina vaan.... |
 |
| Hevi on niin nopea, että siitä jää vain vauhtiviiva :D |
 |
| Torsti on kokoajan äänessä, joten tukka hulmuaa :D |
 |
| Välillä seesteisempi hetki.... |
 |
| ...Ennen kuin mennään taas! |
Joulu tulla jollottaa, joten sitä odotellessa, että pääsee ihanien ruokapatojen ääreen! :D Huomenna koirapuistoon Emmin kanssa sekä häiriötreeneihin klo 13.00. Pitäisi ehtiä joulusiivouskin tehdä sekä torstai- ja perjantai-illat olla töissä... Oikein hyvää joulua kaikille! <3
tiistai 29. marraskuuta 2011
On se jo iso koiruus!
Eilisten pentukuvien seuraksi päivitelläänpä tuoreempia kuvia poitsusta! <3 Ikäähän on "pennulle" kertynyt jo 29 viikkoa! Pian tulee seitsemän kuukautta täyteen! :D Aika menee kuin iltamissa ja silleen... :D Säkäkorkeutta poitsulle on kertynyt noin 60 cm:ä ja painoa noin 23-24 kg:a :D
Ohessa poseerauksia tältä päivältä...
Ohessa poseerauksia tältä päivältä...
maanantai 28. marraskuuta 2011
Hakua ja tottista!
Muutama mieltä lämmittävä kuva näin kylmän talvipäivän riemuksi ja muistuttamaan mistä on lähdetty liikeelle... :D Eran on kuvissa 2,5 kuukauden ikäinen! <3
Sunnuntaina kömmittiin jälleen hakumetsään. Yön aikana oli satanut vähän lunta, mutta se ei menoa haitannut. Metsässä lunta oli onneksi vähemmän - tosin sään lämmetessä muuttui myös metsä sangen vetiseksi. Tästä tuloksena oli aivan märät kengät sekä housutkin polvia myöten - näytin kuin olisin uinut jossain ojassa! :D
Treeni meni kerrassaan hienosti! Otettiin Eranille neljä ukkoa, tällä kertaa aloitettiin ilman apuja. Tuuli tuli hyvin ukon takaa ja sinnehän Eran ampaisi kuin tykin suusta, suoraan osoittamaani suuntaan ja ukko löytyi nopeasti. Jes! Nyt on poitsu oikeasti hokassut mitä metsässä on tarkoitus tehdä! :D Palkkaus tehtiin taas patukalla, heittäen se koiran ylitse, jottei tule liiaksi iholle.
Kolme muutakin ukkoa otettiin ilman apuja kun ensimmäinen lähti todella hyvin. Seuraavakin löytyi ilman suurempia ongelmia samoin kolmas. Neljäs tuotti vähän vaikeuksia kun maasto putosi jonkin verran ja ukko oli piilossa pudotuksessa. Ei tullut niin vahvaa hajua, mutta parin lähetyksen ja takaisin kutsumisen jälkeen ukko lopulta löytyi hienosti! :D Maalimies kertoi, että hyvin käytti Eran nenää ettei näköaistin perusteella etsinyt - mukava kuulla, että nenäkin on poitsulla auki! :D
Tänään käytiin sitten tämän syksyn viimeisessä ohjatussa tottiksessa. Lunta oli kentällä joku viitisen senttiä, muttei se haitanut meitä urheita tosi harrastajia! ;) Hakuporukkamme Maija oli ohjaajana tottiksessa ja otettiin Eranin kanssa seuraamista. Nyt keskitytään siihen, että kun koira osaa teknisesti hyvin, pyritään nostamaan virettä tekemiseen ja pitämään se myös ylhäällä. Otetaan seuraamisessa innostavia pätkiä - täyskäännöksiä, käännöksiä vasemmalle, vauhdin vaihtelua, jotta koira joutuu oikeasti tsemppaamaan seuraamisessa. Kättä pyritään myös nostamaan koiran kuonosta irti aina suorilla pätkillä. Noston täytyy olla vielä tosi nopea ja lyhyt, mutta tänäänkin asiassa oli jo edistystä kun Eranin katse pysyi koko noston ajan ylöspäin eikä lässähtänyt kuten aiemmin on käynyt. Kyllä me joskus vielä osataan seurata kunnon kontaktissa! :D
Otettiin myös vireen nostoa istumisiin, maahanmenoon ja pysähtymisiin. Hetsataan koiraa namulla ja kun se on hyvässä vireessä ja kiinnostunut, annetaan käsky koiralle - näin pyritään saamaan nopeutta jo muuten varmoihin liikkeisiin. Tuntui toimivan kivasti, Eran syttyy hyvin kun sitä hetsaa ja liikkeet nopeutuivat paljon :D
Näitä tunnetilan harjoitteita sekä kontaktia harjoitellaan paljon, sekä tuomista vahvistetaan leikillä. Siinä meille puuhaa talven pimeiksi illoiksi kun ei ulkolajeja voi harrastaa niin paljoa. Harmi kun yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä sisähallia käytössä, joten tottista täytyy vetää mahdollisimman pitkään ulkona (jos sää vaan sallii) ja sitten koetettava tehdä kotioloissa. Täytynee varmaan kysellä lähipaikkakunnilta hallien vuokratilanteita jos porukalla vuokraisi ja kävisi tekemässä tottista välillä hallissa...
 |
| Mamman oma pikinokka! <3 |
 |
| "Kukkuu!" - Eran |
 |
| Pihalla on kiva kelliä! |
 |
| Namia :D |
 |
| Vauhtia on piisannut aina <3 |
 |
| Aarre! |
 |
| "En muuten anna sulle!" - Eran |
Sunnuntaina kömmittiin jälleen hakumetsään. Yön aikana oli satanut vähän lunta, mutta se ei menoa haitannut. Metsässä lunta oli onneksi vähemmän - tosin sään lämmetessä muuttui myös metsä sangen vetiseksi. Tästä tuloksena oli aivan märät kengät sekä housutkin polvia myöten - näytin kuin olisin uinut jossain ojassa! :D
Treeni meni kerrassaan hienosti! Otettiin Eranille neljä ukkoa, tällä kertaa aloitettiin ilman apuja. Tuuli tuli hyvin ukon takaa ja sinnehän Eran ampaisi kuin tykin suusta, suoraan osoittamaani suuntaan ja ukko löytyi nopeasti. Jes! Nyt on poitsu oikeasti hokassut mitä metsässä on tarkoitus tehdä! :D Palkkaus tehtiin taas patukalla, heittäen se koiran ylitse, jottei tule liiaksi iholle.
Kolme muutakin ukkoa otettiin ilman apuja kun ensimmäinen lähti todella hyvin. Seuraavakin löytyi ilman suurempia ongelmia samoin kolmas. Neljäs tuotti vähän vaikeuksia kun maasto putosi jonkin verran ja ukko oli piilossa pudotuksessa. Ei tullut niin vahvaa hajua, mutta parin lähetyksen ja takaisin kutsumisen jälkeen ukko lopulta löytyi hienosti! :D Maalimies kertoi, että hyvin käytti Eran nenää ettei näköaistin perusteella etsinyt - mukava kuulla, että nenäkin on poitsulla auki! :D
Tänään käytiin sitten tämän syksyn viimeisessä ohjatussa tottiksessa. Lunta oli kentällä joku viitisen senttiä, muttei se haitanut meitä urheita tosi harrastajia! ;) Hakuporukkamme Maija oli ohjaajana tottiksessa ja otettiin Eranin kanssa seuraamista. Nyt keskitytään siihen, että kun koira osaa teknisesti hyvin, pyritään nostamaan virettä tekemiseen ja pitämään se myös ylhäällä. Otetaan seuraamisessa innostavia pätkiä - täyskäännöksiä, käännöksiä vasemmalle, vauhdin vaihtelua, jotta koira joutuu oikeasti tsemppaamaan seuraamisessa. Kättä pyritään myös nostamaan koiran kuonosta irti aina suorilla pätkillä. Noston täytyy olla vielä tosi nopea ja lyhyt, mutta tänäänkin asiassa oli jo edistystä kun Eranin katse pysyi koko noston ajan ylöspäin eikä lässähtänyt kuten aiemmin on käynyt. Kyllä me joskus vielä osataan seurata kunnon kontaktissa! :D
Otettiin myös vireen nostoa istumisiin, maahanmenoon ja pysähtymisiin. Hetsataan koiraa namulla ja kun se on hyvässä vireessä ja kiinnostunut, annetaan käsky koiralle - näin pyritään saamaan nopeutta jo muuten varmoihin liikkeisiin. Tuntui toimivan kivasti, Eran syttyy hyvin kun sitä hetsaa ja liikkeet nopeutuivat paljon :D
Näitä tunnetilan harjoitteita sekä kontaktia harjoitellaan paljon, sekä tuomista vahvistetaan leikillä. Siinä meille puuhaa talven pimeiksi illoiksi kun ei ulkolajeja voi harrastaa niin paljoa. Harmi kun yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä sisähallia käytössä, joten tottista täytyy vetää mahdollisimman pitkään ulkona (jos sää vaan sallii) ja sitten koetettava tehdä kotioloissa. Täytynee varmaan kysellä lähipaikkakunnilta hallien vuokratilanteita jos porukalla vuokraisi ja kävisi tekemässä tottista välillä hallissa...
perjantai 25. marraskuuta 2011
Hakuilua, tottista, leikkimistä!
Viikot vierii ja Eran täytti seitsemän kuukautta viime sunnuntaina - aika menee siis aivan järetöntä vauhtia! Paljon ollaan treenattu, jotta saataisiin kaikki mahdollinen hausta ja jäljestä irti ennen suurempia lumen tuloja.
Viime sunnuntaina hakutreenit meni todella hyvin! Eran on hoksannut hyvin, mitä metsässä on tarkoitus tehdä ja viime treeneissä se näkyi selvästi. Otettiin Eranille neljä ukkoa: ensimmäinen näyttäytyi, jotta ei olisi liian vaikea (pariin viikkoon ei oltu päästy hakutreeneihin) ja juoksi sitten piiloon. Eran lähti kuin tykin suusta ja löysi nopeasti ukon. Eran palkattiin nyt heittämällä patukka, johon oli sidottu liina, koiran ylitse ettei Eran opi tulemaan liikaa iholle. Patukka oli sidottu liinaan sen takia kun poitsulla on vielä taipumusta lähteä bilettämään patukan kanssa itsekseen. Maalimies toi Eranin keskilinjalle leikkien, jossa minä otin koiran ja leikin vielä hetken sen kanssa.
Toinen ukko otettiin ääniärykkeellä: koira valmiiksi, käsi naaman viereen ja sitten maalimies taputti käsiään pari kertaa. Käsky "ukko" taputuksen jälkeen ja Eran lähti hyvin suoraan sekä löysi ukon nopeasti. Palkkaus samalla tavalla kuin ensimmäisen kanssa.
Kolmas ukko otettiin myös ääniärsykkeellä, kutsuttiin koiraa nimeltä. Viimeinen ukko otettiin taas taputuksella ja ukko oli pienen kuusikon keskellä piilossa. Vähän aikaa piti etsiä ennen kuin löysi ukon, mutta kaiken kaikkiaan treeni meni todella kivasti! :) Lopuksi otettiin vielä muutamia hakutuksia: koira maahan ja haukutettiin herkuilla. Hyvin Eranilta irtoaa haukku, vähän vielä empii vieraiden ihmisten kanssa, mutta hiljaa hyvä tulee :)
Ensi sunnuntaina sitten jälleen hakuilemaan ja jatketaan samalla tyylillä. Enään ei tarvitse ottaa juoksevia ukkoja kun alkaa poitsulla olla jo mielessä, mitä metsässä tehdään.
Maanantaina käytiin sitten kentällä tottistelemassa. Vuoden toiseksi viimeiset ohjatut tottistreenit kyseessä. Otettiin Eranin kanssa seuraamista ja ohjaajan kanssa käytiin läpi miten saadaan virettä nostettua nyt kun koira osaa teknisesti jo hyvin liikkeitä. Lisäksi keskusteltiin tunnetilan tärkeydestä ja siitä miten sitä kannattaa kehittää sekä ylläpitää. Kivasti meni seuraaminen: huomasi kuinka koira nosti virettä itse kun teki nopean täys käännöksen, joka yllätti koiran. Täytyy jatkaa seuraamisen harjoittelua tarpeeksi monipuolisilla ja yllättävillä treeneillä, jotta vire ja keskittyminen pysyvät yllä! :)
Lopuksi otettiin vielä leikkiä ja kanavointia. Kun koira puree hyvin patukkaan, käsi leuan alle ja käsky "rauha", pyöritellään ja puristellaan patukkaa, jotta koiralla säilyy hyvä ote. Kun hyvä rauhallinen puruote, palkataan sanomalla "zip" ja leikki jatkuu :) Eran nauttii yhäkin leikistä todella paljon, mikä on loisto juttu! Sitä vaan vahvistetaan ja tehdään kivoja treenejä. Maanantaina koimme myös hienon edistymisen Eranin kanssa: aina tähän asti Eran on ollut hyvin itsepäinen patukan kanssa ja halunnut pitää sen itsellään. Tai siis omiminen on ollut kaikkien lelujen yms. kanssa ongelma - ei ole halunnut omaehtoisesti tuoda minulle mitään. Mutta maanantaina tapahtui ihme: leikin Eranin kanssa kentällä patukalla, olin polvillani (mutalammikossa ;) ja kun Eran voitti patukan pysyin maassa ja taputtelin käsiäni itseäni vasten samalla koiraa kehuen ja kappas, Eranhan tulikin patukka suussa luokseni! :D Siitäpä vasta riemu repesi, jes! Oon tosin koettanut vahvistaa tuomista vaivihkaa esim. kotona jos ottaa vaikke lelun suuhun, kovat kehut siitä ja jos on lähtenyt minua kohti, siitäkin kehut saati jos on tullut ihan lähelle! On mutustellut luuta jalkaani vasten ja siitäkin kehut. Kaikki tämä ja pitkäpinna ovat lopulta tuoneet tulosta - tästä vain vahvistamaan toivottua käytöstä niin eiköhän joku päivä vielä noudotkin suju! :D
Saatiin kentällä myös hyviä vinkkejä miten saada tunnetilaa nostettua esim. istumisessa. Otetaan kuuriluontoisesti istumista pidemmän aikaa ja laitetaan koira istumaan, sitten ei palkata heti vaan kehutaan erilaisella äänellä (matalammalla, kirkkaammalla jne.) ja pyritään pitämään koiran huomio koko ajan itsessä. Eranilla on vähän ollut sellaista, että se tekee hyvin teknisesti istumiset ja muut, mutta huomio lässähtää heti sen jälkeen (katselee maisemia). Kun koira sitten pitää hyvin kontaktia, palkataan riemuisasti. Näitä tehdään kuuriluontoisesti istumisen, maahan menon ja seisomisen osalta, jotta sitten jäävissä liikkeissä koiran huomio pysyy minussa eikä se katsele muualle :) Hyviä neuvoja, kiitos Sannalle! :)
Keskiviikkona hakuryhmän tottiksissa tehtiin kaikkea samaa kuin maanantainakin. Silloinkin luoksetulon jälkeen patukan saaneena Eran tuli pitkästä matkasta luokseni patukka suussa - aivan loistavaa! <3
Tänään käytiin pienen muutaman päivän tauon jälkeen jäljellä. Tein jäljen pellolle ja päätin jättää enemmän tyhjiä kun tuntuu, että Eran ei enää syty niin paljoa ruoasta jäljellä vaan haaste saa sen jäljestämään paremmin (kun namia ei oo joka askeleessa). Pidin jäljen kuitenkin suorana kun oli muuten haastetta ja purkkeja laitoin tälläkin kertaa. Hyvin lähti jäljelle (tultiin vasemmalta puolelta aika jyrkässä kulmassa), vähän oli alkuun kiireinen, mutta kun tyhjiä alkoi tulla vauhti tasaantui. Neljä purkkia - tarjosi maahanmenon kaikkiin automaattisesti, purkin jäädessä etujalkojen väliin! On se vaan taitava! <3
Ohessa kuvasikermä metsäjäljestä (olisikohan ensimmäisiä) ja sen jälkeisistä touhuista!
Jäljen päätyttyä leikittiin ja vahvisteltiin patukan tuomista. Otettiin myös muutama vauhtinouto kapulalla. Eran lähtee hyvin kapulan perään, mutta ennen kuin ottaa sen suuhun vaatii vielä vahvistavan käskyn "tuo". Hyvällä vauhdilla lähtee kuitenkin tuomaan :)
Tälläista treenirintamalla! :D
Viime sunnuntaina hakutreenit meni todella hyvin! Eran on hoksannut hyvin, mitä metsässä on tarkoitus tehdä ja viime treeneissä se näkyi selvästi. Otettiin Eranille neljä ukkoa: ensimmäinen näyttäytyi, jotta ei olisi liian vaikea (pariin viikkoon ei oltu päästy hakutreeneihin) ja juoksi sitten piiloon. Eran lähti kuin tykin suusta ja löysi nopeasti ukon. Eran palkattiin nyt heittämällä patukka, johon oli sidottu liina, koiran ylitse ettei Eran opi tulemaan liikaa iholle. Patukka oli sidottu liinaan sen takia kun poitsulla on vielä taipumusta lähteä bilettämään patukan kanssa itsekseen. Maalimies toi Eranin keskilinjalle leikkien, jossa minä otin koiran ja leikin vielä hetken sen kanssa.
Toinen ukko otettiin ääniärykkeellä: koira valmiiksi, käsi naaman viereen ja sitten maalimies taputti käsiään pari kertaa. Käsky "ukko" taputuksen jälkeen ja Eran lähti hyvin suoraan sekä löysi ukon nopeasti. Palkkaus samalla tavalla kuin ensimmäisen kanssa.
Kolmas ukko otettiin myös ääniärsykkeellä, kutsuttiin koiraa nimeltä. Viimeinen ukko otettiin taas taputuksella ja ukko oli pienen kuusikon keskellä piilossa. Vähän aikaa piti etsiä ennen kuin löysi ukon, mutta kaiken kaikkiaan treeni meni todella kivasti! :) Lopuksi otettiin vielä muutamia hakutuksia: koira maahan ja haukutettiin herkuilla. Hyvin Eranilta irtoaa haukku, vähän vielä empii vieraiden ihmisten kanssa, mutta hiljaa hyvä tulee :)
Ensi sunnuntaina sitten jälleen hakuilemaan ja jatketaan samalla tyylillä. Enään ei tarvitse ottaa juoksevia ukkoja kun alkaa poitsulla olla jo mielessä, mitä metsässä tehdään.
Maanantaina käytiin sitten kentällä tottistelemassa. Vuoden toiseksi viimeiset ohjatut tottistreenit kyseessä. Otettiin Eranin kanssa seuraamista ja ohjaajan kanssa käytiin läpi miten saadaan virettä nostettua nyt kun koira osaa teknisesti jo hyvin liikkeitä. Lisäksi keskusteltiin tunnetilan tärkeydestä ja siitä miten sitä kannattaa kehittää sekä ylläpitää. Kivasti meni seuraaminen: huomasi kuinka koira nosti virettä itse kun teki nopean täys käännöksen, joka yllätti koiran. Täytyy jatkaa seuraamisen harjoittelua tarpeeksi monipuolisilla ja yllättävillä treeneillä, jotta vire ja keskittyminen pysyvät yllä! :)
Lopuksi otettiin vielä leikkiä ja kanavointia. Kun koira puree hyvin patukkaan, käsi leuan alle ja käsky "rauha", pyöritellään ja puristellaan patukkaa, jotta koiralla säilyy hyvä ote. Kun hyvä rauhallinen puruote, palkataan sanomalla "zip" ja leikki jatkuu :) Eran nauttii yhäkin leikistä todella paljon, mikä on loisto juttu! Sitä vaan vahvistetaan ja tehdään kivoja treenejä. Maanantaina koimme myös hienon edistymisen Eranin kanssa: aina tähän asti Eran on ollut hyvin itsepäinen patukan kanssa ja halunnut pitää sen itsellään. Tai siis omiminen on ollut kaikkien lelujen yms. kanssa ongelma - ei ole halunnut omaehtoisesti tuoda minulle mitään. Mutta maanantaina tapahtui ihme: leikin Eranin kanssa kentällä patukalla, olin polvillani (mutalammikossa ;) ja kun Eran voitti patukan pysyin maassa ja taputtelin käsiäni itseäni vasten samalla koiraa kehuen ja kappas, Eranhan tulikin patukka suussa luokseni! :D Siitäpä vasta riemu repesi, jes! Oon tosin koettanut vahvistaa tuomista vaivihkaa esim. kotona jos ottaa vaikke lelun suuhun, kovat kehut siitä ja jos on lähtenyt minua kohti, siitäkin kehut saati jos on tullut ihan lähelle! On mutustellut luuta jalkaani vasten ja siitäkin kehut. Kaikki tämä ja pitkäpinna ovat lopulta tuoneet tulosta - tästä vain vahvistamaan toivottua käytöstä niin eiköhän joku päivä vielä noudotkin suju! :D
Saatiin kentällä myös hyviä vinkkejä miten saada tunnetilaa nostettua esim. istumisessa. Otetaan kuuriluontoisesti istumista pidemmän aikaa ja laitetaan koira istumaan, sitten ei palkata heti vaan kehutaan erilaisella äänellä (matalammalla, kirkkaammalla jne.) ja pyritään pitämään koiran huomio koko ajan itsessä. Eranilla on vähän ollut sellaista, että se tekee hyvin teknisesti istumiset ja muut, mutta huomio lässähtää heti sen jälkeen (katselee maisemia). Kun koira sitten pitää hyvin kontaktia, palkataan riemuisasti. Näitä tehdään kuuriluontoisesti istumisen, maahan menon ja seisomisen osalta, jotta sitten jäävissä liikkeissä koiran huomio pysyy minussa eikä se katsele muualle :) Hyviä neuvoja, kiitos Sannalle! :)
Keskiviikkona hakuryhmän tottiksissa tehtiin kaikkea samaa kuin maanantainakin. Silloinkin luoksetulon jälkeen patukan saaneena Eran tuli pitkästä matkasta luokseni patukka suussa - aivan loistavaa! <3
Tänään käytiin pienen muutaman päivän tauon jälkeen jäljellä. Tein jäljen pellolle ja päätin jättää enemmän tyhjiä kun tuntuu, että Eran ei enää syty niin paljoa ruoasta jäljellä vaan haaste saa sen jäljestämään paremmin (kun namia ei oo joka askeleessa). Pidin jäljen kuitenkin suorana kun oli muuten haastetta ja purkkeja laitoin tälläkin kertaa. Hyvin lähti jäljelle (tultiin vasemmalta puolelta aika jyrkässä kulmassa), vähän oli alkuun kiireinen, mutta kun tyhjiä alkoi tulla vauhti tasaantui. Neljä purkkia - tarjosi maahanmenon kaikkiin automaattisesti, purkin jäädessä etujalkojen väliin! On se vaan taitava! <3
Ohessa kuvasikermä metsäjäljestä (olisikohan ensimmäisiä) ja sen jälkeisistä touhuista!
 |
| Jäljelle lähdössä |
 |
| Keskittyneesti eteenpäin |
 |
| Matka jatkuu... |
 |
| ... ja jatkuu |
 |
| Purkkihan se siellä! |
 |
| Hakutaan! |
 |
| Leikkiä patukalla |
 |
| Revittelyä |
 |
| Mamman kaa on kiva vetää patukkaa :D |
 |
| Koetetaan saada Eran tuomaan patukka :D |
 |
| Tukka kuntoon riehumisen jälkeen :D |
Jäljen päätyttyä leikittiin ja vahvisteltiin patukan tuomista. Otettiin myös muutama vauhtinouto kapulalla. Eran lähtee hyvin kapulan perään, mutta ennen kuin ottaa sen suuhun vaatii vielä vahvistavan käskyn "tuo". Hyvällä vauhdilla lähtee kuitenkin tuomaan :)
Tälläista treenirintamalla! :D
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)