keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Silmätulehdus, turpoamisia, treeniä - kaikkea koiraharrastukseen kuuluvia tapauksia!

Hip hei, onkin mennyt jokunen hetki viime päivityksestä. Sitäkin enemmän tapahtumia on tähän pieneen aikaan sisältynyt. Mainittakoon ensimmäisenä Eranin silmätulehdus, josta selvittiin antibioottisalvalla. Siitä kun oltiin toivuttu, iski poitsu paralle jonkinlainen allerginen reaktio: turposi silmien ympärykset, naamaan tuli patteja, anturoita kutitti niin vietävästi! Tein sen virheen, että ostin marketista koiranmakkaraa hyvä tarkoitus mielessä. Pakastin makkarasta kiekkoja, jotta Eranilla olisi viileää syömistä kun poitsu paran ikenet on niin turpeat hampaiden vaihtumisen takia... No, metsään meni se kokeilu todennäköisesti ja sen seurauksena kävimme eläinlääkärillä. Katsottiin verikokeista lähtien kaikki mahdollinen, mutta mitään ei löytynyt. Muuta kuin se, että Eran on terve, mikä on tärkeintä! <3 Liekö reaktio tuli ruoasta, mutta vastaisuudessa pysymme hyväksi havaituissa ruoka-aineissa eikä testailla mitään muuta... Ohessa kuva turpeasta naamasta.

Ei näytä kuvassa niin pahalta, mutta olotila oli sangen tuskainen...

Kaiken tämän harmin lisäksi ollaan toki tehty kivojakin asioita. Vähän oli viikon ajan treenit vähemmällä, koska Eran sai kortisonikuurin allergisen reaktion takia ja se väsytti poitsua aika tavalla. Eran myös nesteytettiin lääkärillä, mikä aiheutti aikamoista virtsaamisen tarvetta. Seuraavana yönä heräsinkin siihen kun poitsu ulisi surkeana omassa häkissään ja menin katsomaan. Voisi sanoa, että häkin alusta suoranaisesti lainehti pissaa... No, tästäkin onneksi selvittiin!

Jälkeä on ajettu mahdollisuuksien mukaan aina kun aika vain on riittänyt, noin 3-4 kertaa viikossa ja kivasti onkin siinä edetty. Olen ottanut muutamia purkkeja jäljelle ja niiden ilmaisua maahan menolla. Mutkia ollaan myös tehty ja kivasti Eran työskentelee. Vauhtiakin oon saanut karsittua, ettei enää vedä pää kolmantena jalkana vaan etenee keskittyneesti ja rauhassa! <3

Viime viikon tiistaina oli myös viimeinen pentukerhon tapaaminen. Kiva kerho kaiken kaikkiaan ja Eranille on tehnyt hyvää kun on päästy treenaamaan häiriön alaisena. Perusjuttujahan kerhossa tehtiin, mutta kertaus on opintojen äiti. Ohessa kuvakimaraa viimeiseltä kerralta.

Kentällä odottelemassa kerhon alkua

Pentukerhon poppoota :)

Yhäkin odotellaan touhun alkua :)

Luoksetuloa

Eran menisi mieluusti jokaiseen luoksetuloon :D

Vauhtia piisaa!

Ohitusharjoituksia

Ohi mennään ei yhteen tulla :)

Ohittelua myös pujotellen...

Hakuilemassa ollaan myös käyty, tosin vasta muutaman kerran ryhmän kanssa. Omalla porukalla tehtiin äidin mökin metsässä ja meni sielläkin tosi kivasti. Ukko-käsky on Eranille jo selvä ja se nauttii kun saa juosta harjahulmuten etsimässä maalimiestä. Tosin ryhmän kanssa ei oo päästy vielä etsimään maalimiestä, mutta toivottavasti jo seuraavan kerran :)

Palveluskoirayhdistyksen kentällä ollaan myös käyty maanantai-iltaisin treenaamassa. Eran jaksaa hyvin odottaa vuoroaan, ei möykkää autossa eikä muutenkaan odottaessa, eikä niin hirveästi ole kiinnostunut muista koiristakaan. Viime maanantaina poitsu keräsi ihailevia katseita ja sai kehuja ulkomuodostaan - onhan se vaan upea ilmestys ja hieno poitsu! <3

Tottisteluja ollaan myös jatkettu ruokailun yhteydessä sekä muutenkin muutamia kertoja päivässä. Kivasti on mennyt ja hyvin ollaan mielestäni edettykin. Aina ei tarvitse antaa niin paljoa apuja ja seuraamista oon myös varioinut: välillä imutuskäsi on oikea, välillä vasen ja välillä se häviää. Käännöksiä ja mutkia on myös tehty. Kentältä sain hyvää palautetta myös, että seuraa hyvässä asennossa eikä poikita. Peffa pysyy myös linjassa. Muutenkin tekeminen näytti kuulemma hyvältä, jee! <3

Eran 20-viikkoisena! <3

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Mikkelin Palveluskoirayhdistyksen jälkikoulutuspäivässä 10.9.2011

Lauantaina 10.9. lähdimme Eranin kanssa aamusta Mikkelin Palveluskoirayhdistyksen järjestämään jälkikoulutuspäivään. Hienoa, että saatiin paikka tapahtumaan! Jälkiporukka kokoontui Otavan Vanhalle Sellille ja siitä matka jatkui peräkanaa Otavan koulutilan pelloille, joille MPKY:llä on käyttöoikeudet. Tämäkin oli hyvä tieto jatkoharjoittelemista varten, että voidaan luvallisesti käydä täällä treenaamassa! :)

Päivä aloitettiin kertomalla koirista ja siitä mitä niiden kanssa on tähän mennessä harrastettu. Ja sitten ei muuta kuin jälkeä tallaamaan. Minun ja toisen Heidin jäljen tallaustyyli herätti hilpeyttä muissa - tehtiin se kuulemma vaikealla tavalla kun askeleen jälkeen siroteltiin nameja. Saatiin sitten opastusta kuinka jäljen voi tehdä helpommin heittämällä namin ensin ja sitten astumalla sen päälle - noh, eihän se ole yhtään niin luovatyyli kuin tuo minun aiemmin käyttämäni! :D Mutta kokeilin sitäkin. Päivän aikana ajettiin kaksi jälkeä. Ensimmäinen jälki meni Eranilla hyvin ja se käytiin pariin kertaankin, koska nameja jäi ekalta kerralta tähteelle. Sain kouluttajalta hyvää palautetta Eranista! :) Kehui hyvin vietikkääksi koiraksi, mikä tietenkin asettaa omat haasteensa koulutukselle. Eran oli myös kouluttajan mielestä kuin "mini-me mali" eli aikuisennäköinen koira pienemmässä paketissa! :D Onhan se jo ison pojan näköinen, ei sen puoleen!

Päivän toinen jälki puolestaan oli varsinainen sähellys. Käytin Erania juuri ennen jälkeä pissalla lähellä olevan tien lähellä ja tietenkin sieltä tuli auto, jossa oli pressutettu peräkärri - mistä tietenkin lähti hirveä ääni. Eran säikähti sitä aikatavalla enkä saanut sitä takaisin "seesteiseen mielentilaan" ennen jäljelle menoa. Tämä ja tietty monen tunnin odotteleminen verottivat poitsun keskittymiskykyä aikatavalla ja jälki mentiin enemmän ja vähemmän sählätessä. Lisäksi jätkällä alkaa olemaan paukkuja sen verran, että vauhdin pidättäminen alkaa olemaan haastavaa - tästä johtopäätöksenä: Nyt treeniä jäljessä monta kertaa viikossa, jotta saadaan pohjat kuntoon ennen kuin jätkää ei voi enää hillitä sen rynnistykessä.

Kaiken kaikkiaan aivan loistava päivä ja opin todella paljon uutta! <3 Suurkiitos kouluttajalle, SPL-FH SM 2010 Virpi Laamaselle sekä MPKY:lle päivän järjestämisestä! Tästä on hyvä meidänkin jatkaa treeniä :)

Käytiin tänään ajamassa Harrin isän kotipaikan luona olevilla pelloilla jälki. Heinä oli aika pitkää ja tuulikin tuli huonosta suunnasta, mutta ihan hyvin ja keskittyneesti Eran ajoi jäljen kun vauhtiin pääsi. Video päivän jäljestä löytyy Giramin Erlan videot-osiosta.

Ohessa kuvia päivän toiselta jäljeltä (kuvat: Mikko Hasanen):


Eran valmistautuu jäljelle menoon

Paalun tarkistus

Ja homma lähtee rullaamaan...

Rauhallisemmat hetket menee ihan mallikkaasti

Ohjaaja hengittää tiiviisti niskaan ;)

perjantai 9. syyskuuta 2011

Koirapuistoilua!

Eilen käytiin Emmin ja Hevin kanssa koirapuistoilemassa. Emmillä on 3-vuotias punavalkoinen setteri Hevi. Poijjaat tykkäsivätkin juosta ja remuta ympäri koirapuistoa. Hevi myös vanhemman oikeudella aina vähän uunotti meidän pikku penskaa! :D Ohessa kuvia puistosta! <3

Hevi löysi maukkaan kepin, jonka Erankin taisi haluta :D

Poijjaat katselee, että mitäs ne emännät touhuaa :)

Puistossa riehumisen jälkeen päätettiin vielä käydä läheisen lammen rannalla, Hevi kun on niin kova uimaan :D Ajattelinkin sen olevan hyvä idea, että Hevi näyttäisi Eranille mallia miten sitä uidaan. Ei se meidän poitsu siltikään uskaltanut kastautua kuin vatsaa myöten. Säikähti poloinen vielä ja ryntäsi metsään piiloon kun Hevin vesileikit oli aika rajuja ja vettä roiskui ympäriinsä! :D

Törmättiin rannassa myös Eranin pentukerhokaveriin, paimentava lapinkoira, Nillaan :) Pennuilla riittikin sitten virtaa ja remusivat keskenään hyvän aikaa. Hevi katseli sivusta ja komensi penskoja välillä! :D

Eran oli rättiväsynyt kun päästiin kotiin - täytyi käydä suihkun kautta kun poitsu haisi aivan järvivedelle. Tulipahan pesutreeniäkin samalle päivälle. Reissussa oli aktiviteettia kerrakseen! :)

Huomenna sitten jälkikoulutuspäivään - täytyy varata paljon herkkuja sekä juomavettä matkaan. Toivottavasti sää suosii. Myös kasvattaja Miian järjestämän leirin ajankohta on selvinnyt ja leireilemään lähdetään 21.-23.10., loistavaa! Sitä odotellessa :D

Siellä se Hevi polskii! :D

"Uskaltaisikohan sitä mennä veteen?" - Eran

Hevi ja Emmi suostuttelee Erania uimaan ;)
Remuamista! :D

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Miten nopeasti se aika rientääkään!

Kauhea miten nopeasti se aika rientää ja pentu kasvaa! Upea ilmestys on meidän nuorukaisesta kehkeytymästä, niin komia poitsu! <3

Juuri lähdössä kasvattajan luota uuteen kotiin! (kuva: Miia Kiviaho, Kennel Giramin)

Eran 4-kuukauden ikäisenä! <3

Eran reilun 17-viikon ikäisenä! <3

Puolitoista viikkoa on vierähtänyt edellisestä päivityksestä ja se on sisältänyt jos jonkinmoista touhua! :)

Päivittäisiä tottiksia ruokailun yhteydessä on jatkettu tiiviisti ja vähitellen aletaan hieman lisäämään vaatimustasoa sellaisissa osioissa, jotka sujuvat jo hyvin. Jälkeä ollaan myöskin käyty ajamassa mahdollisuuksien mukaan - täytyy ottaa työn alle ja kysellä vähän, mistä löytyisi sellaisia peltoja, joilla voisi jälkeä käydä harjoittelemassa. Ettei sitten tule suotta sanomista ja ongelmia! :) Itse kun en oikein tiedä hyviä paikkoja niin se auttaisi kummasti ja päästäisiin tiiviimmin ottamaan jälkitreeniä.


Kentällä aloittamassa tottistelut!

Seuraamista apuseinän avulla...

Sivulla oloa...

Niin vauhdikasta seuraamista, että kamera tippui pelistä pois! :D

Lopuksi leikkiä! <3

Pentukerhossa ollaan käyty viikottain ja sieltä saatu hyviä perusoppeja. Kontaktiharjoitteita, seuraamista, ohittamista, leikkimistä jne.

Rokotuksissa käytiin heti seuraavana maanantaina kun Eran sunnuntaina 28.8.2011 tuli neljän kuukauden ikään. Samalla tsekattiin sydänäänet, kivekset, hampaat yms. Kaikki oli kunnossa, hyvä juttu! :)

Tulevana lauantaina päästään jäljestämään oikein kunnolla. Saatiin paikka Mikkelin Palveluskoirayhdistyksen jälkikoulutuspäivässä, jihuu! Sitä odotetaan innolla - toivottavasti sää suosii, että olisi hieno kuulas keli niin kuin tänään! :D Ohessa kuvasikermää päivän metsäretkestä!

"Anna jo sitä ruokaa!" - Eran


Vauhdin hurmaa! <3
Sammalikossa pompin!
Juostessa tulee kuuma ja täytyy huilata!


Huilataan niin sitten jaksaa taas....
"Yippiyaiyee!!!" - Eran
Mamma poimii mustikoita ja Eran tarkkailee ympäristöä :D
Eran <3
Luoksetulon jälkeen saa roiman kourallisen ruokaa! :)

Touhua on riittänyt joka lähtöön, mutta ihanaa on ollut. Välillä on mennyt paremmin, välillä huonommin, mutta positiivisessa hengessä :) Eran on ottanut nyt vähän pulttia siitä kun minullakin jatkui työt sekä koulu, joten olen joutunut olemaan jonkin verran poissa kotoa. Poitsu ei sitten mukisematta tätä asiaa ole niellyt ja muutamana päivänä kun olen tullut kotiin, meteli on ollut aikamoinen. Onneksi Miialta ollaan saatu neuvoja, miten yksinoloa voisi auttaa. Eran oli alkuun eteiseen aidalla rajatussa tilassa päivisin - ilmeisimmin hyvin tyytymättömänä tilanteeseen, päätti kynsiä eteisen ovilistaa yms. Näin ollen siirryttiin pitämään poitsua häkissä - ei joudu siellä olemaan yhtäjaksoisesti kauaa, koska jos minulla on pidempi päivä tiedossa, käyn keskellä päivää ulkoiluttamassa sekä viihdyttämässä poitsua! Eiköhän se yksinolokin ala sujua kun taas tottuu siihen ja kun ikää tulee lisää :)

Jäljen alussa...

Pientä avustusta tarvitaan välillä sekä malttia :D

Tällä hetkellä poitsulla on lievä silmätulehdus - käytiin eilen eläinlääkärillä hakemassa rohdot silmiin, joten eiköhän se tuosta piakkoin taltu! :)

Seuraavaan kertaan! :D