Ensimmäistä kertaa yökylässä

Viime viikon loppupuolella olimme Eranin kanssa ensimmäistä kertaa yökylässä vieraassa paikassa. Olimme äitini luona Anttolassa pari yötä. Torstaina lastattiin auto täyteen tavaraa ja lähdettiin kohti äidin mökkiä. Eran oli ensimmäistä kertaa takapenkillä häkissään. Sain kuin sainkin tuon ison häkin mahtumaan autoon, tosin se täytyy aina ensin laittaa kasaan ja avata auton sisällä - se kun ei mahdu sivuovesta kokonaisena - kätevää! :D Näin köröttelimme äitini kanssa Anttolaan.

Ostin Eranille pihalla oloa varten vaijerin, koska poitsulla on niin paljon virtaa ettei kukaan jaksaisi sen kanssa nahkataluttimessa koko ajan hypätä paikasta toiseen. Hienosti Eran suhtautuikin vaijeriin ja oli ihan tyytyväisesti pihalla meidän istuskellessa sen seurana.

Eran mummon mökillä

Pientä takapakkiakin mahtui meidän reissuun. Puolisen tuntia olimme olleet äitini luona kun Eran alkoi kuolata kovasti - sillä oli siis huono olo. Seuraavaksi poitsulla meni vatsa sekaisin ja sitten alkoikin oksentaminen. Oksensi useamman kerran ja kun masu oli tyhjä oksentaminen onneksi helpotti. Ei muuta kuin soittamaan eläinlääkäriin miten toimitaan - epäilin huonovointisuuden johtuvan automatkasta, koska Eran oli ensimmäistä kertaa itsekseen häkissä takapenkillä. Tosin Eranille ei koskaan aiemminkaan ollut tullut huono olo autossa. Sovimme eläinlääkärin kanssa, että seuraan tilannetta ja jos poitsu on muuten virkeä eikä oksentelu jatku niin voimme jatkaa mökkireissua ihan rauhassa. Onneksi Eranin vatsa rauhoittui kun poitsu nukkui hetken ja pääsin antamaan sille vähän ruokaa kerrallaan piimän kera. Canicurekin sattui mukaan, joten annoin sitä vatsan toiminnan tueksi. Loppupäivä sujuikin hyvin ja Eran oli pirteä sekä hyvävointinen. Kävimme metsässä kävelemässä useaan otteeseen.

Eran metsäkävelyllä

Eran selkeästi nautti mökkielämästä. Kävelimme metsässä ja oleskelimme pihalla. Olin ostanut Eranille matkaan uusia siannahkarullia, joista poitsu selkeästi piti. Toisena päivänä kävimme aamupäivästä rannassa. Ajattelin, että Eran voisi käydä halutessaan kahlaamassa vedessä. Aiemmin olemme rannalla käyneet vain kerran poitsun ollessa pienempi ja silloin toinen ei uskaltanut kuin vähän kastautumaan. Nyt olikin ihan eri meininki - Eran kävi ihan kunnolla polskimassa ja sillä oli selkeästi hurjan hauskaa kun uskaltautui veteen <3

Ensin täytyy tutustua isoon vesikuppiin :D

Mamman avustuksella uskaltaudutaan kahlaamaan

Eran hurja vesipeto! :D

Koko päivä meni mukavasti oleillessa pihalla, käydessä kävelyillä ja ruoka-aikoihin tottisteltiin kuten normaalistikin. Tottistelut menivät hienosti ja poitsulla oli hyvä meininki tekemiseen. Ohessa muutamia äitini ottamia kuvia Eranin tottisteluhetkistä.

On se vain kuuliainen poitsu <3

Seuraamista otettiin myös...

...sekä sivulle-komentoa :)

Illalla kun Eran oli jo ollut yöunilla jonkin aikaa omassa häkissään ja minä katselin kymmenen uutisia, ihmettelin miksi poitsu yhtäkkiä alkoi kuljeksimaan häkissään. Laitoin valot päälle ja menin katsomaan mikä poitsua valvottaa. Voi hitto, Eran kuolasi taas aikatavalla eli sillä oli huono olo! Mikä ihme tässä nyt on kun koko päivä oli mennyt hyvin, poitsu oli syönyt hyvin ja... Sitten äkkäsin, mistä Eranin huonovointisuuden täytyisi johtua - ne uudet possun nahat! Eran oli juuri illalla syönyt uutta nahkarullaa. Ei muuta kun otin poitsun häkistä ulos ja menimme pihalle. Ensin tuli taas ripulit ja sitten poitsu oksensi monta kertaa - vatsanesteetkin tuli pihalle ja poitsulla oli vielä jonkin aikaa oksentamisen loppumisen jälkeen selkeästi todella paha olo. Menimme sitten sisään kun näytti ettei oksennusta enää tule. Vielä jonkin aikaa Eran yökkäili, mutta onneksi viimein rauhoittui ja kävi lepäämään. Odottelimme jonkin reilun puoli tuntia ja päätin antaa Eranille vielä vähän ruokaa ennen nukkumaan käymistä. Poitsu söikin hyvällä ruokahalulla ja kun ruoka kesti reilun puoli tuntia sisällä, annoin vielä muutaman ruokalusikallisen nappuloita sekä reilusti nestettä. Sitten käytiin yöpuulle ja onneksi oksentelua ei enää tullut. Opinpahan tästä sen etten osta enää tuollaisia nahkarullia meidän poitsulle!

Seuraavana päivänä poitsu oli ihan oma itsensä ja vatsa toimi normaalisti. Heitin rullien jämät roskiin ettei vahingossakaan käy enää niin, että Eran niitä söisi. Huh, selvittiin säikähdyksellä ja kaiken kaikkiaan mökkireissu oli positiivinen kokemus! :)