Edesmenneille rakkaille

Perjantaina 22.7.2011 lähdimme kissavanhuksemme Minnin kanssa viimeiselle matkalle. Peräti 17-vuoden ajan olemme saaneet seurata tämän ihanan kissaneidin touhuja, mutta viimein vanhuus saavutti tämänkin energiapakkauksen. Parin viimeisen viikon ajan Minni söi kovin huonosti ja liikkuminen alkoi olla todella vaikeaa. Näin ollen tulimme äitini kanssa siihen tulokseen, että Minnin on parempi siirtyä taivaallisille niityille juoksemaan ja pyydystämään enkeli-hiiriä.

Väsynyt matkaaja viimeisenä aamuna

Automatka eläinlääkäriin meni kohtalaisen rauhallisesti, neiti oli jo niin väsynyt ettei liiemmin tehnyt vastarintaa. Eläinlääkärinä oli empaattinen nuori nainen, joka auttoi osaltaan kestämään muuten niin sietämätöntä tilannetta. Olin Minnin seurana koko toimituksen ajan ja niin Minni-neiti nukkui pois luotamme vähän kello yhdeksän jälkeen.

Tämän jälkeen lähdimme äitini kanssa takaisin Anttolaan viettämään hautajaisia. Minnille kaivettiin hauta sen lempinukkumapaikan, lehmuksen juurelle. Kävimme keräämässä rannalta punaisen sävyisiä kiviä, joilla koristelimme haudan. Lepää rauhassa rakas kissa-neiti!

Lepää rauhassa rakas Minni <3


Äiti poltti illalla haudalla kynttilää ja kuvaan taisi osua Minnin henkipallo

Taivaanrannan valloittaja

Sinulle syväsilmäinen,
hiilenharmaa leijonani,
haluan sanani osoittaa
Vaikkeivat hopea
eivätkä sanat
voi kuvata kaltaistasi
Ne ovat liian köyhiä,
liian kuluneita
pukemaan sinua
Ansaitset purppuraa,
taivaanrannan valloittajaa

Ajattomuudessa leijuen,
silti tätä maailmaa kaunistaen,
olet ja elät
sinä kuun hopea
Sinä loistat maailmassani,
kuin pohjantähti yötaivaalla,
valaisten, parantaen,
minun haavoittuneen sieluni

Sinun syviin silmiisi
hukkua voisin
Maata kanssasi vuorten huipulla,
tähtien hengittäessä kasvoillemme
Ajan pysähtyessä
olla kanssasi
- aina
Ne, jotka jokin käsittämätön
yhdisti käsikkäin kulkemaan,
ei voi kukaan erottaa
- Heidi Ihalainen -

Olet aina muistoissamme rakas Minni-neiti... <3


Syvästi kaivaten ja aina rakastaen,

Heidi
23.7.2011