keskiviikko 20. elokuuta 2014

Junon luustokuvaus 11.8.2014

Kävimme Junon kanssa virallisissa luustokuvissa 11.8.2014 Lahden Univetilla, Juha Pärnäsen tiedettävänä. Junolta tutkittiin polvet, lonkat, kyynärät ja koko selkä. Kauhea jännitys oli päällä siinä vaiheessa kun ottivat koiran kuvaukseen ja jäin odottelemaan homman valmistumista. Eläinlääkärin kanssa sitten katsottiin kuvia ja hänen arvionsa oli, että kyynärät ovat todennäköisesti puhtaat (pientä pykämää lukuunottamatta). Lonkista arvio oli joko C/B tai D/C. Siinä vaiheessa kouraisi kyllä mahasta kun tuli puhe, että mahdollisesti toinen lonkka tippuisi D:ksi. Polvet 0/0 ja selkä näyttäisi olevan ihan puhdas.

Viralliset lausunnot lonkista ja kyynäristä tulivat jo torstaina (todella nopeasti verrattuna Eranin vastaaviin kuviin vuosi takaperin), nopeasta toiminnasta hatunnosto Kennelliitolle!

Junon viralliset lausunnot siis:

Kyynärät 0/0
Lonkat C/B
Polvet 0/0

Huokauksen helpotus, että lonkat pysyivät parempana vaihtoehtona ja kun nivelissä ei missään onneksi näkynyt rikkoja, liikoja löysyyksiä tai muita epämääräisiä, niin näillä mennään hyvillä mielin! :)

Selkälausunto antaa vielä tässä vaiheessa odottaa itseään, mutta kuvien perusteella sieltä ei tarvitse odotella mitään yllätyksiä, niin voidaan olla tyytyväisiä ettei poika ole rikki! :)

Tässä vielä Junon luustokuvat..

Kyynärät

Lonkat

Kaularanka

Rinta- ja selkärankaa

Selkä- ja lannerankaa
 
Onneksi pieni poika on kunnossa eikä kauheita yllätyksiä tullut - Juno


- Heidi -



keskiviikko 9. heinäkuuta 2014

Koulutusrintamalla tapahtuu!

Edellisestä päivityksestä onkin vierähtänyt aikaa jonkin verran ja paljon on ehtinyt tapahtua tässä välillä. Kuten arvasin kesän saapumisen myötä alkaa treenitahti kiihtyä sen verran reilusti ettei ole edes päivityksiä ehtinyt tekemään! Kevääseen ja kesään on mahtunut valtavasti jälki-, tottis- ja suojelutreenejä. Näiden lisäksi ollaan oltu sekä pääsiäisenä että juhannuksena leireilemässä maalimiehemme sekä hänen puolisonsa ja treeniporukkamme kanssa. Eli sangen intensiivinen treenijakso takana ja jotain sillä saavutettiinkin...

Nyt siis päivitetään kuulumisia kun kerran on aihettakin eli:

Giramin Erlan, "Eran" ja minä saavutimme IP1-koulutustunnuksen 6.7.2014 Jämsässä, Jämsän seudun palveluskoiraharrastajien kentällä! Tuomarina kokeessa toimi Juha Kurtti.

Ihan mieletöntä vaikkakin tätä kohden on edetty ja valtavasti treenitunteja sekä kilometrejä takana, mutta nyt se on plakkarissa! Tästä on sitten hyvä jatkaa treeniä ja katsoa mihin päin edetään.

Minä ja Eran koesuorituksen jälkeen ja plakkarissa IP1!

Jäljellä Eran esitti hyvää, maavainuista ja intensitiivistä työskentelyä. Ensimmäisellä suoralla sillä vähän herpaantui ote ennen kulmaa ja se ylitti kulman hienoisesti, jälkeä jättämättä. Ensimmäiselle esineelle tultaessa Eranilla nousi vähän nenä, mutta esineilmaisu oli hyvä ja nopea. Uudelleenlähetys esineeltä oli hyvä ja koira lähti hyvällä ilmeellä jatkamaan. Toinen kulma meni paremmin kuin ensimmäinen. Viimeiselle esineelle tullessa tuuli kääntyi vastaan ja Eran sai selkeästi hajun esineestä jo ennalta ja sen jäljestämisen tempo vähän hidastui. Esineilmaisu kuitenkin nopea ja suora. Kaikenkaikkiaan tuomari kiitteli koiran hyvää jälkityöskentelyä, pieniä virheitä lukuunottamatta ja olen itsekin hyvin tyytyväinen suoritukseen. Pisteitä saimme 95 eli hyvin tyytyväinen voi olla tulokseen jäljen osalta :)

Tottelevaisuusosuudessa suoritimme liikkeet ensimmäisenä. Eranin tyyppinen koira, joka ei ole niin hyvähermoinen, alkaa kerätä itseensä herkästi kuormaa ja se näkyi (sekä tuntui!) heti seuraamisen ensimmäisellä suoralla! Eran painoi aivan järkyttävästi ja ajattelin jo mielessäni, että hitto me ei päästä koskaan suoran loppuun saakka kun eteenpäin kävely oli aika vaikeaa :D Onneksi täyskäännöksen jälkeen Eran alkoi rauhoittua ja seuraaminenkin muuttui korrektimmaksi. Kokonaisuudessaan Eranilla säilyi todella hyvä vire koko tottelevaisuuskaavion loppuun saakka, josta olen erittäin tyytyväinen! Seuraaminen oli kaiken kaikkiaan hyvää. Jäävät olivat nopeat ja kunnossa kokonaisuudessaan. Luoksetulo maahanmenosta oli hyvä ja Eran tuli kuin tulikin loppuun saakka samaa vauhtia (tämän kanssa on jouduttu tekemään paljon töitä). Sivulle siirtyminen hyvä ja nopea. 

Noudoissa sitten tuli pistemenetyksiä. Seuraava koulutuksellinen asia on saada koira rauhoittumaan kapulan heiton aikana, koska nyt se on liian hektinen ja saattaa vähän siirtyä heitettäessä paikaltaan. Tämän tosin tiesin, mutten ehtinyt enää ennen koetta laittaa pakettiin, koska nyt on haettu noutoon vauhtia ja se olisi varmasti kärsinyt jos olisin paketoinut sivullaolemista tässä vaiheessa. Tasamaanouto luotutuksineen ja sivullesiirtymisineen muuten kunnossa ja hyvä vauhtinen. Hyppynoudossa Eranille sitten tuli joku aivopieru ja menohyppy jäi tekemättä kun koira kiersi esteen. Paluuhyppy, luovutus ja eteenistuminen muuten kunnossa ja hyvävauhtiset. A-estenouto kaikin puolin ok, ainoa ongelma se hektisyys kapulaa heitettäessä. Eteenlähetykseen olin myös tyytyväinen, koira pysyi paketissa valmistelevassa osuudessa, käskystä lähti hyvin määrätietoisesti ja vauhdilla eteenpäin, ainoa mistä tuomarikin sanoi, niin voisi mennä käskystä vielä nopeammin maahan - mutta meni kerrasta kuitenkin :)

Paikkamakuu ei sitten mennytkään ihan niin kuin Strömsössä kuten vähän pelkäsinkin. Eran kun on terävä, vilkas ja hektinen koira niin sitä se oli myös tätä liikettä suorittaessaan. Seurasi suorittavaa koiraa todella paljon ja niinhän siinä kävi kun luoksetulokäsky kuului, Eran suhahti myös eteenpäin useamman metrin minua kohden. Todella mieltäylentävä tunne kun kuulee toisen ohjaajan "tänne"-käskyn ja samalla kuuluu yleisöstä "voi prkl, nyt se lähti" ja seuraavassa hetkessä oman koiran läähätys kuuluukin aika paljon lähempää kuin aiemmin! ;) No, Eran pysyi kuitenkin tällä uudella paikallaan parimme suorituksen loppuun ja pistemenetyksiähän se tiesi. Tietääpähän mitä koulutetaan jatkossa lisää! :) Tottelevaisuusosion pistesaldomme siis 82 pistettä.

Suojeluosuuden alku jännitti itseä varmasti eniten. Vaikka Eran onkin treeneissä näyttänyt kasvaneen ja saaneen valtavasti itsevarmuutta, sen luonne ja ominaisuudet luovat kuitenkin haasteen suojeluosion rakentamiseen kestäväksi ja voimakkaaksi. Kaikkea kun ei voi kouluttaa, vaikka heikkoakin koiraa voi vahvistaa :) Kuitenkin Eran lähti hyvin piilonkiertoon ja kiersi sen nopeasti, otti hyvin kontaktin kun kutsuin ja siitä jatkoi kuutospiilolle vauhdilla. Pieni epävarmuuden poikanen kuului koiran äänestä kun se saapui kuutospiilolle ja aloitti vartioinnin, mutta onneksi Eran sai kerättyä itsensä ja jatkoi hyvällä ilmeellä/äänellä vartiointia. Sivullesiirtyminen piilolta onnistui hyvin. Pakopaikkaan siirryttiin hyvin yhteistyössä ja hyvässä hallinnassa. Pakoon Eran lähti vauhdilla ja meni hyvin kiinni. Irrotuksessa ei ongelmaa maalimiehen pysähdyttyä. Uudelleen hyökkäys ja sen torjuminen on Eranille se vaikein paikka, siinä koira kerää vaan liikaa kuormaa eikä pysy saaliilla ja tämä näkyy ikävä kyllä paskana puruotteena. Pysyi kuitenkin kiinni ja irroti uudelleen korrektisti, jääden vartioimaan hyvällä ilmeellä/äänellä. Tästä hallintaan siirtyminen sujui ongelmitta ja siirryimme pitkän liikkeen lähetyspaikkaan. Eran lähti hyvin kohti maalimiestä, mutta hidasti jonkin verran ennen kuin meni kiinni asti. Tässäkin purussa Eranin ote eli vahvasti ja se kuormittui vaikkei kuormitusta tulekaan loppuusaakka. Kuitenkin pikku Erkki-perkele pysyi kiinni ja taisteli omia mörköjään vastaan :) Hyvä irrotus ja hallintaan siirtyminen. Sivukuljetus tuomarin luokse (ei ongelmia) ja syvä huokaus ohjaajalta kun sai sanoa: "Tehtävä suoritettu" ja ojentaa pampun tuomarille. Koiran vajaavaisuudet tiedostavana, tuomarin arviointi ei ollut yllätys vaan vahvisti jo tiedossa olevaa. Pisteet suojeluosuudesta 70. Mutta mikä tärkeintä Eran sai kun saikin nimensä eteen IP1-koulutustunnuksen ja me voidaan Eranin kanssa olla ylpeitä kun me yhdessä selvittiin pitkä koepäivä ja selvittiin siitä vielä voittajina!

Osa-aluepisteemme IPO1-kokeessa olivat seuraavat:

A-osa (jälki) 95 pistettä
B-osa (tottelevaisuus) 82 pistettä
C-osa (suojelu) 70 pistettä

eli yhteensä saimme 247 pistettä ja VIK E!



Suuren suuret kiitokset kuuluvat Mikolle ja Johannalle - kiitos siitä kun uskoitte meihin sekä otitte meidät "siipienne suojaan" ja ollaan saatu treenata kanssanne!

Suuri kiitos myös meidän treeniporukalle - teidän kanssa on ollut mukavaa ja antoisaa treenata! Itse on oppinut aivan valtavasti kun ryhmässä on niin erilaisia koiria! Unohtamatta toki sitä, miten hulvatontakin on välillä! :D

Kiitokset kuuluvat myös kaikille, keiden kanssa ollaan treenattu - ilman kaikkia niitä tottissulkeisia, pellolla rämpimisiä, ajettuja kilometrejä, ei tähän päivään oltaisi koskaan päästy!

KIITOS!

... ja jatkoa odotellessa ;)


- Heidi -

keskiviikko 9. huhtikuuta 2014

Jäljen viemää ja vähän tottistakin!

Kevään ensimmäinen jälki päästiin tänä keväänä tallaamaan 30. maaliskuuta - kuukausi aiemmin kuin edellisvuonna vaikka silloinkin oltiin olevinaan ajoissa! :D

Jälki kulki molemmilla pojilla talvitauosta huolimatta oikein mallikkaasti! Eran jäljesti tarkasti, vähän kiireisesti - kuten sen luonteenlaadulle aina on ominaista, mutta ilmaisten kolme esinettä nopeasti ja tarkasti! Juno myöskin jäljesti hyvällä nenällä, syöden kaikki makupalat jäljeltä (viime kaudella hyvä jos söi sieltä täältä!) ja ilmaisi esineen omatoimisesti hyvin! On ne vaan epelit noi karvaherrat! :)

Viime sunnuntaina käytiin sitten uudelleen jäljellä. Eranille innostuin laittamaan 5 esinettä ja, koska koira on vähän hätäisen oloinen jäljellä, nyt täytyy tehdä pidempää suoraa, jotta odotusarvo "kohta kääntyy tai tulee serpentiiniä tms." vähän hälvenee, tein pitkän aloitussuoran. Eran jäljesti rauhallisemmin kuin edellisellä jäljellä, mutta esineiden ilmaisu ei ollut skarpeimmasta päästä. Ilmaisi kuitenkin kaikki nopeasti ja omatoimisesti, mutta alkukankeutta tauon jäljiltä taitaa kuitenkin olla - se parantunee kauden edetessä. Juno jäljesti suoran kahdella esineellä ja hyvin meni. Tykkään kun Juno ajaa luontaisesti niin syvällä nenällä ja keskittyneemmin, mutta hei: onko tässä kyseessä kaksi täysin toistensa vastakohtaa, niin onko tuo nyt ihme, että jäljestäminen on niillä niin toisistaan eroavaa?! :D Junossa olen tyytyväinen erityisesti siihen, että motivaatio - niin tottiksessa kuin myös nyt jäljellä - on noussut potenssiin XXX! :D

Treeni siis lähtenyt hyvin käyntiin ja lisää vaan tiedossa! Pistelläänpä pari kuvaa kauden ekalta jäljeltä ja saman päivän tottiksista/leikityksistä :)


















keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Treenivideota!

Pistelläänhän nyt molemmista karvaherroista videopätkää tämän päivän tottistreeneistä kun on tuo sanallinen treenien päivittäminen ollut taas vähän huonolla... Kevät alkaa olemaan kiirettä aikaa kun kelin puolesta alkaa pystyä treenaamaan monipuolisemmin kuin talvella - mutta on ihanaa kun kesä tulee ja alkaa tässä omakin treeni-into herätä talviunilta oikeen urakalla! :D


Eranin tottistelua 26.3.2014


Erkki-poijjaalla vipatti kyllä tottisjalka sen verran railakkaasti, ettei pääkoppa tainnut pysyä perässä! :D



Junon tottistelua 26.3.2014


Junomoisen tottismoodi alkaa olemaan aikas kiva, vaikka toinen välillä käykin pitkillä piuhoilla :D

Silmäpeilaus 13.3.2014

Päivitystä jälleen pienen tauon jäljiltä ja terveystietojen tiimoilta!

Kävimme 13.3.2014 Lahden reissulla ja samalla pääsivät poikakoirat viralliseen silmätutkimukseen, kumpainenkin ensimmäisen kerran. Huojennuksen helpotus oli kyllä se, ettei kummallakaan löytynyt mitään poikkeavaa silmistä! Hurraa!!!!

Kyllä se vaan aina sydäntä lämmittää kun saa positiivisia uutisia koirien terveydentilasta, koskaan kun ei voi varmaksi sanoa, että näin olisi. Hyvillä mielin siis eteenpäin!

Sarjassamme: "Ai, kaverikuva? No, mä en sit ainakaan hymyile!" ;)

Rakas vakavamielinen Eran

Nauravainen Juno

Eran ja vieläkään ei hymyä irtoa ;)

Punanenä-Juno :D

lauantai 15. maaliskuuta 2014

Kevättä ilmassa..

Tehdäänpä vaihteeksi muu kuin koira-aiheinen päivitys! Ollaan oltu tässä Harrin kanssa lomalla muutaman päivän ajan (lue: minä vaan palkattomalla vapaalla...) ja saatu nauttia aikaisesta keväästä ja sen ihanista ilmiöistä kuten laulujoutsenista. Aiemmin viikolla sataman kautta ajaessamme, huomasimme, että laulujoutsenet ovat saapuneet ja niistähän oli pakko saada kuvia - ovathan ne niin kauniita! Hyvä kun tuli käytyä eilen kuvaamassa kun sää vielä oli niin keväinen, tällä hetkellä kun tulee lunta ja on kylmä... Toivottavasti takatalvi ei jää pitkäksi ja kevät jatkaa kohinalla saapumista. 

Tässä siis muutama kuva eiliseltä upeista laulujoutsenista...









torstai 27. helmikuuta 2014

Helmikuun treenejä

Helmikuu heilahtaa kohta lopulleen ja treeni on kulkenut molemmilla koiruuksilla mukavasti! Kelit alkaa olemaan niin keväiset, jotta toiveissa on päästä jäljelle kohta puoliin - polvet alkavatkin olla liian hyvässä kunnossa talvitauon jäljiltä! :D

Eran ja Juno helmikuu 2014

Eranilla tottiksen projektina on tällä hetkellä noudon paluuvauhti. Se on oikeastaan noudon ainoa osio, johon kaipaan vielä vähän potkua lisää. Meno kapulalle kun on todella hyvä, kapulan nosto ja siitä kääntyminen myös nopeat. Ainoastaan paluuvauhdin loppu kolmannes kaipaa hiontaa. Joo joo, tiedän nyt jälkiviisaana ettei tämän tyyppistä koiraa olisi tullut palkata ns. vauhdista, mutta korjataan niin hyvin kuin vaan mahdollista tämä virhe. Tai siis varmasti voisi palkatakin välillä hyvästä vauhdista, mutta missä määrin, olisi pitänyt osata suhteuttaa oikein. Myös luoksetulon vauhtiin on tarkoitus kokeilla samantyyppistä treeniä, josko sillä saisi vauhdin riittämään loppuun saakka. Sielläkin loppu kolmannes kaipaa pientä kiristystä!

Seuraamisessa paikka on siirtynyt hyvin taemmas ja Eran ei juuri enää poikita. Sitä tasapainon hakemista on ollut hetsilähtöjen, haukuttamisen ja ilman hetsiä tehtyjen lähtöjen välillä - oikean tunnetilan hakemista ja sitä, mikä lopunviimein on tälle koiralle se oikea tapa. Ylipäätään oon ollut tyytyväinen tekemisen meininkiin ja siihen fiilikseen mikä meillä on kun treenataan - se on hyvinkin tärkeää! Nimimerkillä: Viime syksy/alkutalvi fiilis oli jotain aivan muuta. Tämän päivän treenistä jäi tosi hyvä fiilis - Eran on niin loistava, vaikka omat hankaluutensakin omaa! <3

Junon kanssa suurin edistys tottiksessa on se, että olen pystynyt siirtämään palkan pois näkyvistä ja koira silti pitää korrektin seuraamispaikan ja kontaktin! Hyvä Juno! Tästä sitten pienen pienin askelin eteenpäin. Tämän päivän treeneistä jäi kyllä kerrassaan loistava fiilis - pieni valkea kun tekee niin ihanalla ilmeellä ja tekemisen meiningillä hommia! <3 Tottiksessa edetään hyvää tunnetilaa ylläpitäen, vähitellen pystyy jo jotain vaatimaankin kun koira ei lässähdä siitä heti. Jatketaan tasaisesti eri liikkeiden treenaamista ja siitä vähitellen kohti "valmiimpaa" pakettia.

On mielenkiintoista kouluttaa kahta niin toisistaan eroavaa koiraa - toistensa vastakohtia. Kyllä voi sanoa, että olen oppinut niin paljon näiden kahden ansiosta, että seuraava koira voi melkein olla mitä vain luonteeltaan näiden väliltä - kun on kokemusta kahdesta ääripäästä, niin keinoja löytyy aikalailla joka lähtöön ja sitä näkemystä, miten minkäkin tyyppinen koira toimii. Toivottavasti :D

Pistetään tähän loppuun vielä kaverikuva Eranista ja velikoira-Väpästä - kaveruussuhde ei kahdella uroksella ole todellinen, mutta kiva oli saada pojista/ohjaajista kimppakuva! :)

 Minä ja Giramin Elran, "Eran" sekä Minna ja Giramin Elric, "Väpä"

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Tottista 2.2.2014

Sunnuntaipäivän ratoksi käytiin herrapuoliskoni kanssa tottistelemassa ja sain pitkästä aikaa muutamia treenikuviakin molempien koirapoikien treeneistä. Junolle treenissä vietinnostoa, seuraamista, istu-maahan-seis ja vitsi miten mageella ilmeellä pieni valkea tekee hommia! On se vaan niin mieltälämmittävää nähdä miten kova työ vähitellen tuottaa tulosta ja toinen on niin liekeissä! :)

Eranille treenissä seuraamista, istu-maahan, luoksetulo, tasamaanouto ja eteenmeno. Seuraamisen paikka on korjaantunut hyvin, joka on vaikuttanut siihen ettei koira poikita enää niin paljoa. Vähän Eranilla tuntuu olevan eläväiset lanteet mitä tulee seuraamisen kokoaikaiseen korrektiuteen - mutta jos se takaliston paikka vähän elää niin haittaaksse?!? ;) Hyvä tunnetila ja tekemisen riemu on kuitenkin paljon tärkeämpää! Ja se kantaa paljon pidemmälle kuin matala vire ja korrektimpi seuraaminen :)

Istuminen liikkeestä oikein hyvä, maahanmeno myös. Siitä sitten luoksetulo - vielä Eran saisi tulla vauhdikkaammin ihan loppuun asti, mutta vauhti on kokonaisuudessaan paljon parempi. Eikä se pieni hidastaminen lopussa tietysti ole pahasta, ennemmin niin kuin, että koira törmää ohjaajaan :)

Tasamaanouto tehtiin hetsinä ja Eranilla on hyvä into noutoon liikkeenä. Vauhti kapulalle on todella hyvä ja Eran poimii kapulan ripeästi, kääntyen heti takaisinpäin. Noudossa paluu vauhti saisi olla loppuun asti vielä vähän parempi, ettei koira hidastaisi liian aikaisin. Mutta tietenkin tässäkin on parempi, ettei koira taas törmää... Ainaista tasapainon hakua, mutta molempiin - sekä luoksetuloon että noutoon, koetan saada loppuvauhdin vielä piirun verran paremmaksi :D

Eteenmeno tehtiin myös hetsinä ja sinnehän se Eran ampuu - ei siis ongelmaa, pidetään vaan vauhtia yllä ja välistä maihin :)

Ohessa muutamia kuvia päivän treeneistä - Harrille kiitos kuvista :)

Eran seuraa :)

Seuraamista :)

Pysähdys tulossa, siitä johtuu ohjaajan kyykkäys :D

Skarppina sivulla :)

Vähän on koneessa kenguru-bensaa :D

Eran - miun upea herrani

Eran seuraa :)

Maassa odottamssa luoksetuloa :)

Ja siellä mennään :D

Rähinä-J :D

Pallohetsiä :D

Ja Juno rallittelee pallon kaa :)

Sivulla ja ilme on :D

Juno seuraa :)

Skarppi pieni valkee :)

Hyvin polkee :)

Kyllä tällä miehellä ainakin askellus ristiinkin onnistuu :D

Miun ihana pieni valkee :)

Juno seuraa :)