Hakua ja tottista!

Muutama mieltä lämmittävä kuva näin kylmän talvipäivän riemuksi ja muistuttamaan mistä on lähdetty liikeelle... :D Eran on kuvissa 2,5 kuukauden ikäinen! <3

Mamman oma pikinokka! <3

"Kukkuu!" - Eran

Pihalla on kiva kelliä!

Namia :D

Vauhtia on piisannut aina <3

Aarre!

"En muuten anna sulle!" - Eran

Sunnuntaina kömmittiin jälleen hakumetsään. Yön aikana oli satanut vähän lunta, mutta se ei menoa haitannut. Metsässä lunta oli onneksi vähemmän - tosin sään lämmetessä muuttui myös metsä sangen vetiseksi. Tästä tuloksena oli aivan märät kengät sekä housutkin polvia myöten - näytin kuin olisin uinut jossain ojassa! :D

Treeni meni kerrassaan hienosti! Otettiin Eranille neljä ukkoa, tällä kertaa aloitettiin ilman apuja. Tuuli tuli hyvin ukon takaa ja sinnehän Eran ampaisi kuin tykin suusta, suoraan osoittamaani suuntaan ja ukko löytyi nopeasti. Jes! Nyt on poitsu oikeasti hokassut mitä metsässä on tarkoitus tehdä! :D Palkkaus tehtiin taas patukalla, heittäen se koiran ylitse, jottei tule liiaksi iholle.

Kolme muutakin ukkoa otettiin ilman apuja kun ensimmäinen lähti todella hyvin. Seuraavakin löytyi ilman suurempia ongelmia samoin kolmas. Neljäs tuotti vähän vaikeuksia kun maasto putosi jonkin verran ja ukko oli piilossa pudotuksessa. Ei tullut niin vahvaa hajua, mutta parin lähetyksen ja takaisin kutsumisen jälkeen ukko lopulta löytyi hienosti! :D Maalimies kertoi, että hyvin käytti Eran nenää ettei näköaistin perusteella etsinyt - mukava kuulla, että nenäkin on poitsulla auki! :D

Tänään käytiin sitten tämän syksyn viimeisessä ohjatussa tottiksessa. Lunta oli kentällä joku viitisen senttiä, muttei se haitanut meitä urheita tosi harrastajia! ;) Hakuporukkamme Maija oli ohjaajana tottiksessa ja otettiin Eranin kanssa seuraamista. Nyt keskitytään siihen, että kun koira osaa teknisesti hyvin, pyritään nostamaan virettä tekemiseen ja pitämään se myös ylhäällä. Otetaan seuraamisessa innostavia pätkiä - täyskäännöksiä, käännöksiä vasemmalle, vauhdin vaihtelua, jotta koira joutuu oikeasti tsemppaamaan seuraamisessa. Kättä pyritään myös nostamaan koiran kuonosta irti aina suorilla pätkillä. Noston täytyy olla vielä tosi nopea ja lyhyt, mutta tänäänkin asiassa oli jo edistystä kun Eranin katse pysyi koko noston ajan ylöspäin eikä lässähtänyt kuten aiemmin on käynyt. Kyllä me joskus vielä osataan seurata kunnon kontaktissa! :D

Otettiin myös vireen nostoa istumisiin, maahanmenoon ja pysähtymisiin. Hetsataan koiraa namulla ja kun se on hyvässä vireessä ja kiinnostunut, annetaan käsky koiralle - näin pyritään saamaan nopeutta jo muuten varmoihin liikkeisiin. Tuntui toimivan kivasti, Eran syttyy hyvin kun sitä hetsaa ja liikkeet nopeutuivat paljon :D

Näitä tunnetilan harjoitteita sekä kontaktia harjoitellaan paljon, sekä tuomista vahvistetaan leikillä. Siinä meille puuhaa talven pimeiksi illoiksi kun ei ulkolajeja voi harrastaa niin paljoa. Harmi kun yhdistyksellä ei ole tällä hetkellä sisähallia käytössä, joten tottista täytyy vetää mahdollisimman pitkään ulkona (jos sää vaan sallii) ja sitten koetettava tehdä kotioloissa. Täytynee varmaan kysellä lähipaikkakunnilta hallien vuokratilanteita jos porukalla vuokraisi ja kävisi tekemässä tottista välillä hallissa...