Tottista ja hakuilua

Viime viikon treeneihimme kuului tottista ja hakuilua. Tottistelemassa käytiin Heidin ja Mikon kanssa lauantai-aamuna. Otin muutaman pienen pätkän Eranin kanssa seuraamista, istumista, maahan menoa, seissiä. Pepun käyttöä treenattiin myös, että saataisiin poitsun lantioon liikettä! :D Ihan kivalla meiningillä Eran teki treeniä. Muutaman kerran laski pää kun otin seuraamista vähän pidemmän pätkän, mutta korjasi hyvin kun vähän nuhtelin. Täytyy varmaan vielä ottaa vaihtelevammin ja lyhyempiä pätkiä sekaan - eiköhän se sieltä :) Loppuun otin eteenmenon ja kahlasin (oikeasti kahlasin! :D) Eranin ruoan kentän päähän palkaksi. Matkaa oli joku parisen kymmentä metriä ja hyvällä vauhdilla Eran lähti eteen-käskystä. Ollaan asiaa treenattu muutamia kertoja ruoan kanssa sisällä kotona ja selkeästi käsky on ainakin alkanut avautua - ei enää lähde ja käänny sen jälkeen katsomaan, että "Mitä piti tehdä?!" :D

Ohessa muutama kuva päivän tottiksesta - kuvista jälleen suuri kiitos Heidi Kantaselle! :)

Sunnuntaina uhkasimme lumimyräkkää ja lähdettiin hakuilemaan. Meillä olikin hausta taukoa joku parisen kuukautta ja epäilin muistaako koiruus koko hakua enää! No, siitä ei ollut pelkoa! :D Heti kun laitoin pk-valjaat päälle niin ilme kirkastui kummasti ja metsään meinattiin mennä rytinällä. Otin hallintaa tähänkin asiaan eli Eran tuli lähellä-käskyn alla mun vierellä metsään eikä pää kolmantena jalkana vetäen! :) Hyvin toimi ja keskittyi, mitä tuleman pitää. Eka ukko otettiin haamuna, ihan varmuudeksi kun edellisestä kerrasta oli aikaa. Eran lähti kuin tykin suusta ja palkattiin patukalla. Patukat on yhä liinassa kiinni ettei pääse räppäilemään niiden kanssa omiaan. Toinen ukko otettiin ihan piiloon ja hyvällä vauhdilla lähti hakemaan. Nopea pisto ja ukko löytyi heti. Sama palkkauskuvio kuin ekan kanssa. Kolmas ukko olikin pidemmässä matkassa kuusikon takana piilossa. Itse kämmäilin kun en tiennyt tarkkaan missä Ari on ja lähetin koiraa vähän väärään suuntaan. Ekan kerran jäi harhailemaan ja pyysin takaisin. Toisella kerralla lähti määrätietoisemmin, mutta aika kaukaa kiertäen. Eran teki laajan U:n mennessään eikä sitä hetkeen näkynyt. Kyselin jo muilta, että "Näettekö koiraa?!" - "Tuollahan se on Arin kanssa tulossa!" :) Hienosti meni treeni ja Eran joutui tekemään kunnolla töitä viimeisen ukon kanssa. Haukkua varmaan on aloiteltava jossain vaiheessa ottamaan ukkojen yhteyteen, mutta vielä mennään näin :)

Tämän viikon sunnuntaina otamme sitten kokan kohti Längelmäkeä ja Kana-areenaa. Kasvattaja Miian tottispäivä tiedossa ja sitä odotetaan innolla! :) Taas varmasti saadaan paljon hyviä vinkkejä, miten edetä tottiksen kanssa! Palaan asiaan reissun jälkeen! :)