 |
| Odottamassa hommiin pääsyä |
 |
| Namuja :) |
Haukutus ja seuraaminen
Saavuttiin perille yhdeksän aikaan ja päästiin Eranin kanssa heti toimeen! Ohjaaja taisi olla vielä vähän unessa pitkän ajomatkan jäljiltä, mutta hyvinhän homma lähti kuitenkin käyntiin. Otettiin ensimmäisenä seuraamista, jossa ongelmana on ollut koiran puskeminen eteenpäin ja näin ollen edistäminen. Haukutuksen yhteydessä todettiin, että koiraa tulee palkata hyvästä haukusta useammin - tämän olen itsekin todennut kun olen seurannut Eranin käytöstä. Myös liika paineen tekeminen koiralle tulee jättää, koska se saa koiran vain keksimään sijaistoimintoja jos ohjaaja on liian vahva. Myös haukutuksen yhteydessä koiraa voi painaa hihnalla alaspäin, ettei se pääse hyppimään vasten ja kohti palkkaa. Ohjaajan tulee myös muistaa ettei lähde liian kiireellä haukutuksesta seuraamiseen vaan ihan rauhassa! Näin koira pääsee paremmin seuraamiseen mukaan eikä sille tule niin kiire, jolloin eteenpäin puskeminen luonnollisesti vähentyy. Palkkaussuunta pidetään yhtä takaviistoon, joka myös auttaa siihen ettei koira puske niin paljoa eteenpäin. Välillä koira voidaan palkata myös niin, että annetaan sen hypätä seuraamispaikaltaan palkkaan kiinni. Palkkauksen jälkeen koiran voidaan antaa myös välillä revitellä palkka suussaan, mutta varmistetaan se, että kutsun tullessa koiran on tultava heti ohjaajan luo ilman mitään häsläyksiä!
Palkkaus ja rauhavaihe
Koiran voidaan antaa myös rauhassa nauttia palkasta suussaan kun se on pyydetty istumaan eli ei oteta aina heti irti käskyä. Tätä voi myös vahvistaa jos koira pudottaa patukan heti istuessaan, voidaan patukasta napata kiinni ja hetsauttaa sillä. Rauhavaihetta ja patukasta nauttimista tulee myös muistaa ottaa enemmän. Jos koira laskee patukasta irti kun otetaan rauhavaihetta, hetsataan ja koira puree uudelleen patukkaan, siitä jälleen uusi rauhavaihe. Vahvistetaan sitä, että koira puree rauhassa patukkaan eikä kiirehdi sen tiputtamisessa. Rauhavaiheessa pidetään myös huolta kunnon rauhallisesta purusta nyppäämällä patukkaa välillä koirasta pois päin. Ja kun puru on hyvä eikä koira pienestä nypystä päästä irti - siitä zip ja palkka.
Nouto
Koiraa hetsataan noutokapulalla ja pidetään kiinni tarpeeksi pitkään, ettei koira ehdi noutokapulan lentäessä sen alle ja saa iskua päähänsä! Jos apuohjaaja käytössä, koiraa voidaan haastaa juoksemaan ja ottamaan kapula suuhunsa kun apuohjaaja menee potkimaan kapulaa jos koira ei ota sitä. Apuohjaaja voi myös haastaa koiraa juoksemalla sen rinnalla kun koira on ottanut kapulan ja lähtenyt kohti minua. Kilpailutilanteen aiheuttaminen sai Eranin ottamaan kapulan hyvin ja lähtemään vauhdikkaasti kohti ohjaajaa - tätä on hyvä ottaa välillä! Koiraa voi myös noutokapulan heiton jälkeen vahvistella taputtamalla sitä kylkiin ennen kapulan luo päästämistä - tässäkin muistettava ettei pidätetä koiraa liikaa vaan ihan hetken verran ja juuri kun se on pyrkimässä kovasti kapulaa kohti, silloin koira irti ja "tuo"-käsky. Koiraa ei saa passivoittaa liian pitkällä taputtelu-/pidättelypätkällä! Ohjaajan pitää myös muistaa maltti noudossa: Hetsaus kapulalla, kapulan heitto, koiran hetsautus ja koira irti, käsky "tuo", koira menee kohti kapulaa ja ottaa sen suuhun, kääntyy kohti tulemaan, tulee vähän matkaa ja vasta "zip!"-sanan jälkeen ohjaaja alkaa kaivaa patukkaa taskusta! Koira kuulee heti kun patukka lähtee taskusta ja jos se ei ole vielä tulossa kapulan kanssa kohti, se kääntyy kohti ohjaajaa palkan toivossa. Eli ohjaaja odottaa ihan rauhassa ennen kuin alkaa toimia!!!!
Irti
Irrotusta voidaan vahvistella kun leikitään patukalla ja koiralle annetaan "irti"-käsky - patukkaa työnnetään koiraa päin ja se on liikkumaton eikä koskaan koeteta vetää pois päin. Tätä on helppo harjoitella ja vahvistaa kun leikitetään koiraa ja annetaan käsky. Hyvästä irrotuksesta sanotaan palkkasana "zip!" ja annetaan koiran iskeä uudelleen kiinni patukkaan. Näitä voidaan tehdä aina välillä vahvistamaan irrotusta.
Jäävät
Jäävissä liikkeissä pitää muistaa, että ohjaajan liike jatkuu käskyn tultua ihan samalla tavalla kuin ennen käskyä. Jääviin tulisi saada nopeutta ja niitä voisi tehdä välillä apujen kanssa, jotta haluttu nopeus ja tarkkuus saadaan. Myös kosketuskeppi voisi olla avuksi ja sillä antaa koiralle pieni vahviste käskyn kuuluttua. On myös muistettava kun lähdetään tekemään jääviä, että kokeessakaan valmisteleva osuus ei ole kuin kymmenen askelta, joten treenatessa valmistelevaa matkaa tulee varioida - välillä pidempi välillä lyhyempi. Kuitenkin niin, että koira ehtii orientoitua tekemäänsä asiaan. Myös koiran mielenkiinto palkkaan jääviä valmistellessa tulee varmistaa, sitä voi vähän hetsata palkalla, että mielenkiinto säilyy ja välillä palkata valmistelevastakin osuudesta. Palkkaussuunnat pitää muistaa pitää liikkeelle optimaalisena: istumisen voi palkata heittämällä koiran yli, maahan meno tulee palkata niin ettei palkka pomppaa - esim. pallolla vierittää palkka koiran jalkoja kohti. Seisomisen voi palkata koiran yli. Myös käskyt tulee muistaa esittää niin, että ne ovat äänenpainoiltaan erilaiset, jotta koira paremmin ymmärtää ne. "Istu" ja "seis" komennoissa on molemmissa paljon s-kirjaimia, jolloin koira voi helposti sotkea ne. Näin ollen äänenpainot tulee olla selkeät: "istu" voi olla loppupainotteinen ja iloinen, "seis" puolestaan hyvin neutraali ja tasainen.
Hyppy
Hyppyä voi alkaa ottaa Eranin kanssa vähitellen kun pitää esteen tarpeeksi matalana. Nuori koira kuitenkin vielä kyseessä. Hyppyä voidaan alkaa treenaamaan namipalkalla. Koira jätetään esteen toiselle puolelle ja itse kierretään toiselle. Kädellä ohjaten tuodaan koira esteen yli eli itse mennään esteen lähelle ja käsi viedään esteen päälle. Sieltä käsi lähtee liikkeelle komennon "hyppy" jälkeen, tehden koiran liikeradan mukaisen liikkeen. Näin saadaan koira tulemaan esteen yli hyvin. Tässä tulee muistaa, ettei vahingossa vie kättä esteen jälkeen enää ylös - tällöin koira katsoo väärään suuntaan, pää ylöspäin ja rymistelee todennäköisesti estettä päin. Näin harjoitellen voi viedä hyppyä molempiin suuntiin ja on olennaista muistaa, että hyppy tulee tehdä aina esteen molemmilta puolilta, jottei koira opi kiertämään estettä missään vaiheessa. Apuohjaajaa voi myös käyttää avuksi eli toinen on esteen toisella puolen ja toinen toisella. Koira ohjataan tekemään hyppyjä näin vauhdikkaasti puolelta toiselle. Hyppyä opetettaessa tulee myös muistaa, ettei koskaan palkata jos koira edes hipaisee estettä! Esteen molemmille puolille voi myös asettaa ponnistusta helpottavat laudat, jolloin koira hyppää tarpeeksi kaukaa. Aluksi matka esteelle voi olla lyhyempi, mutta vähitellen sitä pidennetään niin, että koira jossain vaiheessa osaa kaukaakin hypätä esteen yli "hyppy"-komennon kuultuaan.
Sivulle
Sivulle tulot ovat Eranilla löysiä varsinkin heti kun niistä ei palkkaa tarpeeksi usein. Sivulle siirtymiseen saadaan vauhtia kun otetaan esim. pallo oikeaan käteen ja hetsataan koiraa sillä vähän. Tämän jälkeen käsky "sivulle" ja vedetään pallo oikealla kädellä selän taa, mutta ei vaihdeta sitä vasempaan vaan kun koira lähtee ripeästi tulemaan, sanotaan palkkasana ja oikeassa kädessä oleva pallo siirtyy ohjaajan etupuolelle ottamaan koiran vastaan ja koira saa iskeä heti kiinni palkkaan. Tämä voi aiheuttaa pidemmän päälle sen, että koira tulee sivulle vinoon ja aukeaa ulospäin, mutta sitä on korjattava sitten erikseen jos näin käy. Tärkeintä olisi saada nopeus kuntoon ettei koira tule kuin puolinukuksissa sivulle!
Näillä ohjeilla siis jatkamme treenejä ja uskoisin, että edistystä saadaan aikaan kun on hyvät ohjeet takana! Kiitos taas kaikille mukana olleille kivasta treenipäivästä ja Miialle hyvistä neuvoista. Mahdollista leiriä odotellessa! :)
kyselytuokio...
VastaaPoistaYmmärtääköhän tää nyt oikein, mutta haukutatko sä koiraa ennen seuraamista siis siksi, että seuraamiseen tulis enemmän intoa? Ja millä käytöksellä olet tuottanut Eranille painetta?
Ja tyhmä kyselee hiukan selvennystä termille 'hetsaus' :---D
Tosi mielenkiintoista lukee sun blgogia, sillä sulla on selvästikkin aika erillaiset metodit kouluttaa. Tärkeitähän se kuitenkin on että koira nauttii ja ne metodit sopii sille koiralle, ja näin uskon teillä olevan! :)
t. Jenna
Moikka Jenna!
VastaaPoistaJuu, haukutuksen tarkoituksena on tuottaa koiralle hyvä vire seuraamiseen. Eranille on jo pennusta opetettu sana "tottista", jolloin se alkaa haukkua. Alkuun on jo tästä palkattu useasti, jotta koiralle tulee into ja hyvä mieli, että haukkumisesta voi päästä palkkaan ja se nostaa virettään :)
Positiivista painetta oon Eranille luonut juuri tuolla haukutuksella sekä esim. jäävien yhteydessä lähestyn koiraa hitaasti, hiipien ja samalla hiljaa kehuen. Myös hengitystekniikalla - syvä hengen veto ennen käskyä esimerkiksi - saa koiran skarppaamaan ja odottamaan mitä tapahtuu.
Hetsauksella tarkoitetaan sitä kun koiraa ns. härnätään patukalla, eli esimerkiksi lähdetään saalistuttamaan koiraa patukalla ja kun se oikein pyrkii patukalle, siitä käsky (esim. seuraa) ja jälleen koira lähtee paremmalla vireellä seuraamiseen.
Kiva, että oot tykännyt blogista! Metodejahan on varmasti yhtä monia kuin kouluttajiakin ja jokaiselle koiralle löytyy yhteistyön kautta parhaat tavat oppia ja innostua. Ei ole olemassa yhtä oikeaa, mutta meillä ainakin nämä tietyt jutut ovat tuottaneet mukavasti tulosta :) Eran on luonteeltaa aika haastavakin välillä ja siltä täytyy myös vaatia asioita, jotta se tekee kunnolla - mutta koiran mukaan mennään kuten sanoitkin :)
Tosiaan, opin taas paljon uutta!
VastaaPoistaTuo haukuttaminen kuulostaa aika hyvältä keinolta luoda virettä koiralle. Oletko ajatellut pitää haukuttamisen hamaan loppuun asti, niin että esim. haukutat koiraa kisakentän laidalla ( jos olet siis kisooja suunnitellut) vai että vähennät sitä jatkuvasti ja odotat että kyseistä innostamista ei enää lopulta tarvita, koska käsky "seuraa" on jo muodostunut koiralle itselle niin mielekkääksi ja toki sitä odottava patukka? (olipa huonosti kysytty :'D)
Ja tuo posiitiivine painekkin oli itselle ihan uusi juttu :)
Itsekkin tosiaan hetsautan Valoa välillä, mutta termi oli mulle tuntematon. Kiitos selvennyksestä! :)
Hyvin sanottu, tossa vimosessa kappaleessa!
Valo ei esim. siedä yhtään fyysistä korjausta (hihnasta nyppäsyjä yms.)silloin kun se on hyvässä vireessä, koska sillon sen vire laskee heti, ja se paineistuu sillä huonolla tavalla. Liikeet on siis opetettava ruokapalkalla (josta sen vire ei nouse niin paljon) niin hyvin, että kun otetaan lelupalkka mukaan, koiraa ei tarvitsisi enään korjata. Ja muutenkin yritän pitää kaikki liikkeet niin helppoina, että koira sen varmasti osaa, joten korjausta ei luonnollisesti tarvita. Pilkotaan sitten tehtävä vaikka vauhtiin, vireeseen, tai oikeeseen asentoon sivu- tai leveyssuunnassa.
Ja kuten vähän jo tuossa pohjustin, niin meillä hetsaus tulee siis ihan vasta loppupuolella, kun liike on virettä vaille valimis. Hetsaan Valoa lelulla ja jätän lelun kentän laidalle.
Hyvästä suorituksesta Valo saa käydä hakemassa lelun ja tuo sen sitten minulle riepoteltavaksi.
Ainahan ei tietty mee niinkun elokuvissa, joten jos virhe tulee lelupalkan kanssa, merkkinä 'oho' kertoo, että nyt meni väärin. Periaattena siis olisi, että Valo itse tajuaa korjata itseään 'oho' sanan kuultuuan (esim. vino perusasento). Ja tietenkään, jos se ei itseään korjaa, liike lopetetaan ja huonosta tekemisestä ei tule palkkaa.
Huhuh johan tuli romaani. :D
Tälläisiä ajatuksia mulle siis syntyi.
Musta olis tosi kiva käydä joskus yhdessä treenaamassa koiria pitkästä aikaa, joten jos olet kiinnostunut niin ilmottelehan! :)
Oppia ikä kaikki vai kuinka sitä nyt sanotaankaan! :)
PoistaKyllä tuo hakuttaminen ja siihen positiivisena mielikuvana liittyvä sana "tottista" tulee pysymään mukana varmasti aina ja sitä koko ajan vahvistetaan. Tämä on juurikin hyvä tapa nostaa koiran virettä ennen esim. kisasuoritusta. Siihen tullaan myös linkittämään maassa odottaminen, johon koira haukuttamisen jälkeen käsketään. Vähitellen koira oppii positiivisesti patoamaan intoaan kun se joutuu odottamaan toiminnan alkua ja näin ollen sillä on oikea vire kun suoritus alkaa ja se on valmiina. Ja kyllä tarkoitus on jossain vaiheissa kisoihin mennä jos vaan rahkeet riittää - siihen tähdätään :)
Koiran mukaan on hyvä edetä ja juuri kuten sanoit, treenaat Valon kanssa liikkeet kuntoon ennen patukkapalkkaan siirtymistä ruoalla ja matalemmalla vireellä. Itse olen kanssa koiralle opettanut liikkeet lihasmuistiin matalassa vireessä ja ruokapalkalla. Kuitenkin ainakin Eranin kanssa, kun virettä aletaan oikein nostaa, että koiralla on kunnon draivi tekemiseen, helposti tulee korjattavaa vaikka liike onkin lihasmuistissa. Tämä ihan siitä syystä kun tulee vire mukaan ja koira ei ole niin keskittynyt kuin ruokapalkalla. Ja välillä joutuu käyttämään pakotteita, jotta haluttu paikka tai asento pysyy koko ajan. Eran on sen verran kovasta puusta veistetty ettei se tosiaan pienistä hätkähdä. Ja toki pakotteen antamisen yhteydessä tulee ehdottomasti muistaa positiivinen palautus, joka tapahtuu suullisesti kehuen! Näin koiralle ei missään vaiheessa tule tunnetta, että "Apua mikä tää nyt oli" vaan se ymmärtää ettei tää ollutkaan niin paha juttu.
Tuo on oikein kelpo tapa, että hetsaus otetaan mukaan vasta kun liike on valmis ja lelun voi hyvin jättää jonnekin kauemmas, josta koira sen hakee palkkasanan saatuaan. Itse haen patukan esillä ololla seuraamisessa vielä koiran optimaalista paikkaa. Koiraa on paljon helpompi ohjailla kun patukka on pystyssä ja sillä on katse kohdistettuna sen alaosaan. Näin ollen patukan paikkaa siirtämällä voi hyvin korjata koiran paikkaa, jos se on liian edessä, takana tai kaukana.
Joskus voisi kyllä käydä treenaamassa yhdessä kun vaan sellainen ajankohta tulee :) Kesemmällä voisi olla paremmat mahdollisuudet, koska mulla kevät hyvin kiireistä aikaa. Mutta pidetään mielessä ja palaillaan sen asian tiimoilta :)