Helmikuun treenejä

Helmikuu heilahtaa kohta lopulleen ja treeni on kulkenut molemmilla koiruuksilla mukavasti! Kelit alkaa olemaan niin keväiset, jotta toiveissa on päästä jäljelle kohta puoliin - polvet alkavatkin olla liian hyvässä kunnossa talvitauon jäljiltä! :D

Eran ja Juno helmikuu 2014

Eranilla tottiksen projektina on tällä hetkellä noudon paluuvauhti. Se on oikeastaan noudon ainoa osio, johon kaipaan vielä vähän potkua lisää. Meno kapulalle kun on todella hyvä, kapulan nosto ja siitä kääntyminen myös nopeat. Ainoastaan paluuvauhdin loppu kolmannes kaipaa hiontaa. Joo joo, tiedän nyt jälkiviisaana ettei tämän tyyppistä koiraa olisi tullut palkata ns. vauhdista, mutta korjataan niin hyvin kuin vaan mahdollista tämä virhe. Tai siis varmasti voisi palkatakin välillä hyvästä vauhdista, mutta missä määrin, olisi pitänyt osata suhteuttaa oikein. Myös luoksetulon vauhtiin on tarkoitus kokeilla samantyyppistä treeniä, josko sillä saisi vauhdin riittämään loppuun saakka. Sielläkin loppu kolmannes kaipaa pientä kiristystä!

Seuraamisessa paikka on siirtynyt hyvin taemmas ja Eran ei juuri enää poikita. Sitä tasapainon hakemista on ollut hetsilähtöjen, haukuttamisen ja ilman hetsiä tehtyjen lähtöjen välillä - oikean tunnetilan hakemista ja sitä, mikä lopunviimein on tälle koiralle se oikea tapa. Ylipäätään oon ollut tyytyväinen tekemisen meininkiin ja siihen fiilikseen mikä meillä on kun treenataan - se on hyvinkin tärkeää! Nimimerkillä: Viime syksy/alkutalvi fiilis oli jotain aivan muuta. Tämän päivän treenistä jäi tosi hyvä fiilis - Eran on niin loistava, vaikka omat hankaluutensakin omaa! <3

Junon kanssa suurin edistys tottiksessa on se, että olen pystynyt siirtämään palkan pois näkyvistä ja koira silti pitää korrektin seuraamispaikan ja kontaktin! Hyvä Juno! Tästä sitten pienen pienin askelin eteenpäin. Tämän päivän treeneistä jäi kyllä kerrassaan loistava fiilis - pieni valkea kun tekee niin ihanalla ilmeellä ja tekemisen meiningillä hommia! <3 Tottiksessa edetään hyvää tunnetilaa ylläpitäen, vähitellen pystyy jo jotain vaatimaankin kun koira ei lässähdä siitä heti. Jatketaan tasaisesti eri liikkeiden treenaamista ja siitä vähitellen kohti "valmiimpaa" pakettia.

On mielenkiintoista kouluttaa kahta niin toisistaan eroavaa koiraa - toistensa vastakohtia. Kyllä voi sanoa, että olen oppinut niin paljon näiden kahden ansiosta, että seuraava koira voi melkein olla mitä vain luonteeltaan näiden väliltä - kun on kokemusta kahdesta ääripäästä, niin keinoja löytyy aikalailla joka lähtöön ja sitä näkemystä, miten minkäkin tyyppinen koira toimii. Toivottavasti :D

Pistetään tähän loppuun vielä kaverikuva Eranista ja velikoira-Väpästä - kaveruussuhde ei kahdella uroksella ole todellinen, mutta kiva oli saada pojista/ohjaajista kimppakuva! :)

 Minä ja Giramin Elran, "Eran" sekä Minna ja Giramin Elric, "Väpä"