keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Silmätulehdus, turpoamisia, treeniä - kaikkea koiraharrastukseen kuuluvia tapauksia!

Hip hei, onkin mennyt jokunen hetki viime päivityksestä. Sitäkin enemmän tapahtumia on tähän pieneen aikaan sisältynyt. Mainittakoon ensimmäisenä Eranin silmätulehdus, josta selvittiin antibioottisalvalla. Siitä kun oltiin toivuttu, iski poitsu paralle jonkinlainen allerginen reaktio: turposi silmien ympärykset, naamaan tuli patteja, anturoita kutitti niin vietävästi! Tein sen virheen, että ostin marketista koiranmakkaraa hyvä tarkoitus mielessä. Pakastin makkarasta kiekkoja, jotta Eranilla olisi viileää syömistä kun poitsu paran ikenet on niin turpeat hampaiden vaihtumisen takia... No, metsään meni se kokeilu todennäköisesti ja sen seurauksena kävimme eläinlääkärillä. Katsottiin verikokeista lähtien kaikki mahdollinen, mutta mitään ei löytynyt. Muuta kuin se, että Eran on terve, mikä on tärkeintä! <3 Liekö reaktio tuli ruoasta, mutta vastaisuudessa pysymme hyväksi havaituissa ruoka-aineissa eikä testailla mitään muuta... Ohessa kuva turpeasta naamasta.

Ei näytä kuvassa niin pahalta, mutta olotila oli sangen tuskainen...

Kaiken tämän harmin lisäksi ollaan toki tehty kivojakin asioita. Vähän oli viikon ajan treenit vähemmällä, koska Eran sai kortisonikuurin allergisen reaktion takia ja se väsytti poitsua aika tavalla. Eran myös nesteytettiin lääkärillä, mikä aiheutti aikamoista virtsaamisen tarvetta. Seuraavana yönä heräsinkin siihen kun poitsu ulisi surkeana omassa häkissään ja menin katsomaan. Voisi sanoa, että häkin alusta suoranaisesti lainehti pissaa... No, tästäkin onneksi selvittiin!

Jälkeä on ajettu mahdollisuuksien mukaan aina kun aika vain on riittänyt, noin 3-4 kertaa viikossa ja kivasti onkin siinä edetty. Olen ottanut muutamia purkkeja jäljelle ja niiden ilmaisua maahan menolla. Mutkia ollaan myös tehty ja kivasti Eran työskentelee. Vauhtiakin oon saanut karsittua, ettei enää vedä pää kolmantena jalkana vaan etenee keskittyneesti ja rauhassa! <3

Viime viikon tiistaina oli myös viimeinen pentukerhon tapaaminen. Kiva kerho kaiken kaikkiaan ja Eranille on tehnyt hyvää kun on päästy treenaamaan häiriön alaisena. Perusjuttujahan kerhossa tehtiin, mutta kertaus on opintojen äiti. Ohessa kuvakimaraa viimeiseltä kerralta.

Kentällä odottelemassa kerhon alkua

Pentukerhon poppoota :)

Yhäkin odotellaan touhun alkua :)

Luoksetuloa

Eran menisi mieluusti jokaiseen luoksetuloon :D

Vauhtia piisaa!

Ohitusharjoituksia

Ohi mennään ei yhteen tulla :)

Ohittelua myös pujotellen...

Hakuilemassa ollaan myös käyty, tosin vasta muutaman kerran ryhmän kanssa. Omalla porukalla tehtiin äidin mökin metsässä ja meni sielläkin tosi kivasti. Ukko-käsky on Eranille jo selvä ja se nauttii kun saa juosta harjahulmuten etsimässä maalimiestä. Tosin ryhmän kanssa ei oo päästy vielä etsimään maalimiestä, mutta toivottavasti jo seuraavan kerran :)

Palveluskoirayhdistyksen kentällä ollaan myös käyty maanantai-iltaisin treenaamassa. Eran jaksaa hyvin odottaa vuoroaan, ei möykkää autossa eikä muutenkaan odottaessa, eikä niin hirveästi ole kiinnostunut muista koiristakaan. Viime maanantaina poitsu keräsi ihailevia katseita ja sai kehuja ulkomuodostaan - onhan se vaan upea ilmestys ja hieno poitsu! <3

Tottisteluja ollaan myös jatkettu ruokailun yhteydessä sekä muutenkin muutamia kertoja päivässä. Kivasti on mennyt ja hyvin ollaan mielestäni edettykin. Aina ei tarvitse antaa niin paljoa apuja ja seuraamista oon myös varioinut: välillä imutuskäsi on oikea, välillä vasen ja välillä se häviää. Käännöksiä ja mutkia on myös tehty. Kentältä sain hyvää palautetta myös, että seuraa hyvässä asennossa eikä poikita. Peffa pysyy myös linjassa. Muutenkin tekeminen näytti kuulemma hyvältä, jee! <3

Eran 20-viikkoisena! <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti