Tiistai 10.7.2012
Tänään käytiin sitten hakuilemassa metsässä ukkoja useamman viikon tauon jälkeen! Innolla oli Eran taas menossa hommiin kun pk-valjaita laittelin niskaan. Otettiin neljä ukkoa: ensimmäinen ja toinen apujen kera, kolmas ilman apua ja vika avuilla. Hyvällä vauhdilla ja innolla lähti ukkoja hakemaan, eka ukko oli niin tuttu (Airi), että ensin oli piipannut ja sen jälkeen vasta alkanut ilmaisemaan. Taisi kustakin ennen haukun aloittamista, prkl! Haukkui hyvin. Maalimiehet leikkivät koiran kanssa ja kuljettivat sitä takalinjaa pitkin, tehden vähän laatikkoa ja kutsusta koira ohjaajan luo takaisin. Toinen mentiin samalla viisiin ja meni hyvin. Kolmas otettiin ilman apuja, ei ihan niin suoraan lähtenyt ja piti pyytää kerran takaisin - tässäkin välissä päätti kuseskella! Neljäs ja viimeinen ukko olikin sitten mysteeri: lähti hyvin avun (nimenhuuto) jälkeen ja paineli suoraan. Oli käynyt Maijan luona, mutta ei ilmaissut - siis mitä hittoa! Lähetin uudestaan: sama juttu, ei ilmaissut! Kolmannella kerralla sitten lopulta ilmaisi... Nyt herää sitten jälleen kysymys, mikähän moisen aiheutti vai oliko vain ohimenevää - se jää seuraavaan kertaan nähtäväksi. Täytynee nyt lisätä jonkin verran haastetta treeniin, koska selkeästi koira keksii ennemmin oheistoimintoja kuin toteuttaa treeniä - eikö koe treeniä tarpeeksi mielenkiintoiseksi ja motivoivaksi, että jaksaisi tehdä kuten on koulutettu... On varmaan jätettävä apuja pois, jottei etsintä ole niin helppoa tai muuten saada lisättyä sitä innostusta maalimiestä kohtaan - se onkin helpommin sanottu kuin tehty. Tässä sitä on taas pähkäiltävää... Kiitos mein hakuporukalle jälleen treeniseurasta! ♥
Keskiviikko 11.7.2012
Käytiinpäs sitten jäljellä. Mikkelissä paistoi aurinko ja sen kun Otavan pellolle ehdittiin alkoi sitten vettä tulla kun Esterin sieltä! Nooh, eihän se meitä pelottanut - ei muuta kun tallaamaan. Tein jonkun 120 askelta pitkän jäljen ja ajattelin, että pittäähän tässä touhussa päästä eteenpäin ja koiralle tulla haastetta: jätin siis kolmeen kohtaan tyhjiä ja tallasin ne hyvin, jotta pystyin seuraamaan itse tarpeeksi hyvin koiran työskentelytarkkuutta. Ja kuinkas kävikään: Erkki-poikahan ajoi kaikki tyhjät askelet yhtä tarkasti kuin muutkin! :D Jo alkoi ohjaajaakin hymyilyttää, että toivo ei ole menetetty ja kyllä siitä jälkikoira tulee ainakin! Eli eiköhän tässä uskalla vähitellen lisätä noita tyhjiä kun kerran muuten jäljestykseen on saatu haluttu tarkkuus ja rytmi! Ilmaisut täytyy varmaan ottaa erilliseen treeniin omalla pihalla, ne kun ovat yhä vinoja, joten korjataan ne jossain muualla kuin jäljellä niin ei tuu sinne painetta. JES, ihan huippu fiilis! Hyvä Erkkimö!!!! ♥
Torstai 12.7.2012
Käytiin tänäään pitämässä oikeen jälki-iltamat! Porukassa mukana Maija, Heidi ja Mikko sekä koiruleita liuta. Hyvin jäljestivät kaikki, jokainen omalla tasollaan. Oli tosi kiva olla isommalla porukalla jäljellä ja nähdä erilaisia suorituksia. Itse tein Eranille jonkun reilu 150 askelta pitkän jäljen, jossa oli kolmessa eri pätkässä tyhjiä sekä puolessa välissä kaarre vasemmalle. Tuntui, että nyt oli enemmän intoa touhussa mukana kuin hetkeen - varmasti vaihtelun tuominen jäljelle saa koiraherrankin mielenkiinnon taas kasvamaan! Hyvin jäljesti, muutaman kerran pakotteella korjaaminen, mutta kokonaisuus omalle tasolleen hyvä. Maijalta saatiin paljon hyviä neuvoja kuinka jäljelle voisi alkaa tekemään lisää viettiä ja alkaa opettamaan aktivoivaa pakotetta. Tyhjien tekemiseen myös hyvä neuvo, että mahdollisimman vaihdellen niitä eikä vain pitkää pätkää ja sitten taas pitkää pätkää namilla - kiitos hyvistä neuvoista taas Maija! :) Kivasti menivät tyhjätkin, viimeisessä pätkässä vähän huolimattomammin, mutta positiivinen fiilis jäi. Loppuasento yhä vino, mutta sitä korjaillaan :) Hienoa oli vielä illan lopuksi päästä näkemään konkarijäljestäjä Vivan työskentelyä!
Perjantai 13.7.2012
Tänään käytiin Maijan kanssa treenaamassa tottista. Ohjelmassa olivat meidän ongelmat seuraamisessa. Näytin ensin miltä koirulin tekeminen näyttää ja siitä lähdettiin ensin puuttumaan edistämiseen. Olisihan se pitänyt aikaa sitten tajuta, jos koira oikein edistää - tottakai se alkaa myös poikittaa! Tästä lähtien kun otan seuraamista mun on pidettävä ensimmäisestä askeleesta asti huolta, ettei se ala edistää! Ja samoin on kiinnitettävä hihnakäteen huomiota - nyt pidän sitä koirasta katsottuna sen pään takana kun parempi olisi, että käsi on ennemmin koiran pään vasemmalla puolella. Näin ollen hihna voi olla hyvin lyhyt, mutta se ei silti kiristä koiraa - kun jos taas käsi on koiraan nähden takana, koko ajan on pieni veto päällä, tottakai koira alkaa edistää! Ja seuraamistreeniä on tehtävä hyvin varioiden: tempon muutokset, käännökset, pysähtymiset, altapois hyppäämiset ja jokaisessa tilanteessa vaadittava koira oikealle paikalle, siitä huippu kehut ja palkka. Miettiin myös, että Eranin vire aina vähän löystyy joka kerta kun se pääsee purulle patukkaan. Eli palkkana voisi kokeilla välistä myös hetsiä eli ei anna purulle asti ja siitä jatketaan. Näin ollen vire voisi pysyä korkeampana paremmin! Välillä voisi myös vahvistaa laumaviettiä ja palkata koira kehulla ja taputuksilla, koska se hyvin herkästi tekee töitä vain patukalle tai pallolle. Koira osaa ja tietää mitä seuraaminen tarkoittaa, niin nyt se on vaan vaadittava koko ajan tekemään oikein: hallintaa hallintaa! Otettiin myös yhden askelen seuraamista eli askel ja pysähdys. Tässä huomattiinkin outo ilmiö: koiran päähän vatkaa kuin mikäkin liikkeelle lähdettäessä - jo tämäkin on varmaan omiaan vaikuttamaan seuraamiseen jos pää on holtiton. Liekkö kyttää palloa tms. kun noin pyörittää. Näitä on hyvä ottaa myös välistä ja vaatia ettei se pää mene kuin karuselli! Hyvä huomio, kiitos Maija kun oot meidän apuna! ♥ Loppuun otettiin vielä eteenmeno hyvin hetsaten ja siinä ei ole ongelmaa, lähtee kuin tykin suusta ja nauttii liikkeestä. Maijalle tuhannet kiitokset - otetaan taas ensiviikolla uusiksi jos vain aikataulut natsaa yhteen! ♥
Lauantai 14.7.2012
Tänään käytiin taas jäljellä. Tein jonkun 200 askeleen jäljen, jonka alkupäässä sekä loppupäässä oli vaihdellen tyhjiä - niin, että alkuun oli siis täysin namitettua ja samoin lopussa. Keskivaiheilla oli kiemurat ensin oikealle ja sitten vasemmalle. Tarkkuudessa oli sanottavaa ja aika monta kertaa piti nypätä sekä vaatia, että käy jokaisen askeleen. Tyhjät ajoi paremmin?!?! Kokeilin myös ns. ruokakasoja, joissa voisin vähän hetsata koiraa vetämällä sitä taaksepäin, jotta saisi lisää intoa jälkeä kohtaan. Noo, ei se toimi Eranilla kun se on niin huono syömään mitään muutenkaan niin ei se lähde tappelemaan ruuan perään. Välillä tosiaan ajoi todella hyvin ja keskittyneesti jälkeä. Loppuun olin piilottanut pallon ja Eranhan pongasi sen jo pitkästä matkasta kun en saanut sitä haudattua kunnolla kovaan peltoon - pää nousi ylös jäljeltä. Minä siitä sitten vaatimaan, että ehei - jälki ajetaan nenällä loppuun asti eikä päätä aleta nostelemaan. Siinä sitten jouduttiinkin jonkun aikaa vääntämään, kun ei meinannut millään niin tehdä! Joka kerta kun osoitin, jälkeä ja sanoin tarkasti Eranin pää vaan nousi. Tein saman uudelleen ja sitten se alkoi käydä maahan. Tästäkin nostin sen ylös ja vaadin uudelleen. Nooh, aikamme siinä painittuamme Erkki lopulta ajoi viimeisenkin askelen ennen palloa ja siitä huippu bileet! On se pirulainen niin kovapäinen aina välillä, etä ei millään halua tehdä kun oman mielensä mukaan. Toivottavasti ei jäänyt mitään liikoja paineita nyt tästä. Otan seuraavan jäljen ihan motivointina ja hauskana, niin eiköhän se siitä. Hyvin ainakin leikki tuonkin väännön jälkeen, joten tuskin tuo kovapää siitä mitään suureellisempaa pulttia otti - minä ehkä ennemminkin! :)
Sunnuntai 15.7.2012
Illalla treenattiin sitten Erkinkin kanssa tottelevaisuutta. Seuraamista otettiin ja siinä hyvät pätkät ilman edistämistä/poikittamista. Noutoa ehdittiin ottaa pari kertaa ennen kuin hirveä kaatosade alkoi. Hetsasin koiraa kapulan perään, heitin ja Harri heitti kapulaa vielä pidemmälle - tällä tavalla saatiinkin tosi hyvin vauhtia menoon. Paluuseen saatiin myös vauhtia sillä kun heilutin palkkaa Eranin kääntyessä tulemaan mua kohti. Sitten siitä palkka leuan alle näkyville. Hyvät ja vauhdikkaat meno ja paluu - hyvin tiiviisti eteen istumaan, hienoa! ♥
Maanantai 16.7.2012
Käyttinpähän treenamassa tottelevaisuutta kera Heidin ja Mikon. Sitä seuraamistahan sitä otettiin. Kyllä se nyt on jo parempi, mutta tuntuu kuin se kaikesta huolimatta koettas koko ajan puskea eteenpäin - no, ei Roomaakaan toki rakennettu päivässä. Vielä pitää ohjaajan muistaa tehdä erilaisempia, nopeatempoisempia muutoksia, jotta ei tule samaa pitkää pätkää ja koiran on pakko olla hereillä!!! Koettais nyt itte tässä yrittää sen tajuta, mutta ko on pitkät piuhat! Ehkä mää sadan vuoden päästä opin! Nouto puolestaan on kivalla mallilla, siinä vielä itse kiinnitettävä huomiota palkkaamiseen, mutta muuten hyvällä mallilla! ♥ Kiitos taas Heidille ja Mikolle mahtavasta treeniseurasta! :)
Torstai 19.7.2012
Olihan treenin täyteinen ilta, joka venyi kymmeneen asti! ♥ Töiden jälkeen käytiin metsälenkillä Metsäkoululla, josta suunnattiin kentälle Timon ja muun montsuporukan treeneihin - ollaan käyty kolme vaiko neljä kertaa treenaamassa. Otettiin Eranille muutamat purut ja hyvinhän se puree. Jonkin verran epämääräistä pörinää pitää varsinkin kun maalimies yhtään kallistuu koiran päälle, mutta katsellaan miten treenit etenee ja sen mukaan mennään! :) Huippua kun ollaan saatu tulla mukaan!
Tämän jälkeen jäin vielä Maijan ja Sannan kanssa kentälle. Otettiin sitä seuraamista (sitäpä sitä!) ja saatiin todella hyviä ohjeita kun oli kaksi konkarikoutsia jeesaamassa - suuri kiitos Maijalle ja Sannalle! ♥ Ohjaajan pitää nyt oikeasti omaksua ne kaksi asiaa (ainakin ;): vasemmalle käännökset tehdään tiukasti, jotta koiran on pakko alkaa käyttää takapäätään ja vasen käsi liikkuu samalla tavalla kuin oikea käsi, eikä jää kanittamaan hihna tiukalla koiran pään taakse!!! Seuraamista tehdään niin varioiden kun vaan ikinä pystyy: paljon vasemmalle kääntymisiä (reilu 90-astetta), paikalla pyörimisiä, rytmin vaihdoksia, oikealle hyppäämisiä koiran alta jne. ja vaadittava, että koira seuraa, siis ihan oikeasti vaadittava! Ja kun paikka on hyvä, kunnon palkka! Takapään käyttöön voi käyttää kosketuskeppiä apuna ja muistuttaa sillä, että perseen on liikuttava. Välillä annettava koiralle myös mahdollisuus onnistua ilman kosketusapua. Haukuttamiseen olisi myös saada enemmän pontta ja silloinkaan ei saa liina olla yhtään kireällä vaan koira haukkuu ns. vapaana. Välillä palkkaukseen myös laumaviettiä - kehuen ei aina patukkaa tms.
Hyvä ois kun ois joka kerta tarkat silmäparit katsomassa ja korjaamassa jos ohjaaja töhveltää :D Mutta täytyy sanoa, että kun mää muistan pitää hihnakäden koiran pään vasemmalla puolella, ei se niin paljoa puske eteen - tietenkään kun en silloin vahingossakaan vedä sitä taaksepäin! Over and out, tää lähtee sulattelemaan opittua! :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti